Installaatio. Päiväkoti Louhikon esikoululaiset ihastelevat tekemäänsä taideteosta, erilaisista materiaaleista rakentamaansa oravan pesää.
Oravan pesästä taidetta
Kiasman pilottipajassa päiväkotilapset kokeilevat taiteen tekemistä värien ja valon sekä erilaisten materiaalien avulla.
Teksti Marjo Kytöharju
Kuva Sirpa Päivinen
Päiväkoti Louhikon esikouluikäisten ryhmällä on jännittävä aamupäivä. Aivan aluksi eskarilaiset katsovat ohjaajien kanssa AV-arkin media- ja taidekasvatuksen verkkopalvelusta Risto-Pekka Blomin videoteoksen Mitä kuuluu, jossa esiintyy vauvan äänellä äänteleviä aikuisia.
– Hassuja aikuisia, tuumivat tenavat naurunkäkätyksensä lomassa.
Videon jälkeen pohditaan yhdessä värejä ja tunnetiloja, rakennetaan installaatio eli oravalle pesä erilaisista materiaaleista sekä tehdään seinälle varjokuvia. Lapset heittäytyvät kaikkeen mukaan täysillä, ja varjokuvaosuudessa on menoa jopa toppuuteltava.
Kyse on Nykytaiteen museon Kiasman pilottipajasta, jossa ohjataan lapsia taiteen maailmaan. Paja liittyy Kiasman ja Helsingin varhaiskasvatusviraston kolmevuotiseen yhteistyöhankkeeseen.
Päiväkotiryhmää luotsaavan lastentarhanopettaja Riitta Laitisen mielestä on ihanaa tehdä jotain erilaista, leikkiä väreillä ja valoilla. Tosin Louhikossa on kokeiltu taiteen tekemistä aiemminkin esimerkiksi paperin avulla.
– Tässä saa samalla hyvin koulutusta. Sovellan ilman muuta työssäni pajasta saamiani oppeja. Taide on muutenkin lähellä sydäntäni.
Yhteistyöhanke käynnistyy varsinaisesti vuoden alussa. Meneillään olevalla kaksiviikkoisella pilottijaksolla on taidepajoja 13 päiväkodissa ja yhdessä leikkipuistossa. Yksi pajan ohjaajista on museolehtori Tuija Rantala.
– Testaamme pilottijaksolla, miten erilaiset työskentelytavat ja -välineet soveltuvat 3–6-vuotiaille. Pyrimme pitämään pilottipajoja tasapuolisesti erikokoisissa päiväkodeissa erilaisilla alueilla.
Rantalan mukaan yhteistyö Helsingin kaupungin päiväkotien kanssa lähtee siitä, että lapsille halutaan antaa jo aikaisessa vaiheessa taidekasvatusta, tietynlaista kulttuuripääomaa. On myös helpompaa, että Kiasmasta viedään taidetta päiväkotiin kuin että ison ryhmän kanssa lähdetään keskustaan.
– Lähestymme abstraktia taidemuotoa konkreettisin keinoin. Lapsille on helpompi puhua taiteesta esimerkiksi oravahahmon kautta.
Kolmevuotiseen yhteistyöhön sisältyy Kiasmassa päiväkotien työntekijöiden koulutusta.
– Innostamme, kannustamme ja rohkaisemme henkilökuntaa käsittelemään lasten arjessa nykytaidetta, vaikka sitä olisi välillä vaikea ymmärtää. Lapset suhtautuvat sitä paitsi usein luontevammin asioihin, joita kohtaan aikuiset saattavat tuntea ennakkoluuloja.
Kiasma on huomioinut lapset eri tavoin jo tätä ennen. Taidemuseo on järjestänyt alle vuoden ikäisille värileikkejä, 1–4-vuotiaille taaperoille non stop -työpajoja ja taidemuseon kokoelmanäyttelyn yhteydessä monsterikierroksia. Lapsille tarkoitettua ohjelmaa järjestetään myös uudistetussa Kiasmassa ensi maaliskuusta lähtien.
Kaupungin varhaiskasvatusviraston ja Kiasman yhteistyö perustuu siihen, että Helsinki on nimennyt yhdeksi painopisteekseen Kulttuurista iloa ja vetovoimaa. Varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallaksen mukaan tähän liittyen on tavoitteena, että lapsi toimii kulttuurin tuottajana ja osallistuu kaupungin monipuoliseen kulttuuritarjontaan.
– Kiasma on yksi maamme merkittävimmistä taidelaitoksista, ja lapsiryhmät ovat hyödyntäneet sen tarjontaa laajasti jo aiemmin. Nyt alkanut yhteistyö lisää nykytaiteen tarjontaa varhaiskasvatuksessa ja syventää sekä päiväkotien taidekasvatusta että henkilöstön taidekasvatusosaamista.
– Kiasman peruskorjaus mahdollisti uudenlaisen toimintamallin, jossa taidemuseon osaamista tuodaan suoraan lasten luo taidepajojen muodossa. Tätä toimintatapaa voidaan myöhemmin hyödyntää myös muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Taidepajojen ja museokäyntien lisäksi merkittävää on yhdessä Kiasman kanssa toteutettava koulutus päiväkodin henkilöstölle.
Järvenkallas odottaa, että lapset saavat uudenlaisen yhteistyön myötä enemmän kulttuuri- ja taidekokemuksia ja että taidekasvatuksen laatu päiväkodeissa paranee, kun henkilöstö saa uusia ajatuksia taidekasvatuksen ammattilaisilta.
– Tammi–helmikuussa pidettäviin työpajoihin on ilmoittautunut tähän mennessä yli 90 päiväkotia. Yhteen pajaan mahtuu 45 lasta, joten yhteistyö koskettaa varsin suurta osaa helsinkiläisistä lapsista.
Järvenkallaksen mukaan toiminta toteutetaan budjetin puitteissa.
– Täydennyskoulutusbudjetistamme irrotetaan tähän varoja, eli tulevina vuosina taidekasvatus on yksi osaamisen kehittämisen painopisteistä. Keskitetystä täydennyskoulutusbudjetista maksetaan keväällä järjestettävä seminaari sekä henkilöstön koulutukset ensi kevään ja syksyn aikana. Tähän on varattu 9 000 euroa, mutta näyttää siltä, että noin 7 000 euroa tulee olemaan lopullinen kustannus.
Päiväkodeissa järjestettävät työpajat menevät alueiden budjeteista: hinta on 195 euroa pajalta.
Jaa tämä artikkeli: