Orgiat hautausmaalla
Hautausmaa on täynnä elämää. Ainakin mikäli uskomme Maunulan uurnalehdon ylipuutarhuri Sari Hokkasta.
Täynnä elämää on muun muassa lähellä uurnalehdon porttia oleva lammikko. Näihin aikoihin keväisin sammakot pitävät siellä suurin joukoin soidinmenojaan, Hokkasen sanoin orgioitaan. Myöhemmin kesällä lammen valtaa kasvillisuus, esimerkiksi ulpukat ja kelluvilla lautoillaan kukkivat keltakurjenmiekat. Kahdeksan metriä syvän lammen pohjalla ui ruutanoita.
Ennen hautausmaan perustamista 60-luvulla lammen ympärillä oli hevoshaka. Lähellä kasvaneena maunulalaisena pikkupoikana kävin joskus äidin mukana hakemassa lammen rantamilta hevosen lantaa ruusupenkin kasvuvoimaksi. Muutoin meitä poikia kiellettiin ankarimmin menemästä lampeen hukkumaan.
Rauhoittavana elementtinä lampi palvelee myös hautausmaan varsinaista tarkoitusta: suremista, muistelemista ja hiljentymistä. Hokkanen on joukkoineen rakentanut lammen rantaan surupolun, jota koristaa muun muassa kyynelkoivu. Siellä voi sytyttää kynttilän muualle haudatun, vaikkapa mereen sirotellun rakkaansa muistoksi.
Aivan lammen vieressä on uusi kivikkoinen tuhkansirottelualue. Sieltä viimeisen leposijansa saavien muistomerkiksi on nostettu 65 tonnia painava kivi. Sen kyljessä on vasta kahden vainajan nimi. Tähän elämää täynnä olevan veden äärelle voisi olla hyvä tulla haudatuksi.
Seppo Simola
Jaa tämä artikkeli: