null Osuuskunta yhdisti puurtajat

Väriä syksyyn. Suvi Valante, Jaana Turunen, Nora Siivonen, Cia Forsblom ja Eeva Varmola osaavat opastaa asiakasta myös mallin ja materiaalien valinnassa. Kuva: Jukka Granstrom

Väriä syksyyn. Suvi Valante, Jaana Turunen, Nora Siivonen, Cia Forsblom ja Eeva Varmola osaavat opastaa asiakasta myös mallin ja materiaalien valinnassa. Kuva: Jukka Granstrom

Osuuskunta yhdisti puurtajat

Alanvaihtajat panivat pystyyn osuuskunnan. Studio Pomsi antaa ompelualan ammattilaisille työyhteisön ja turvaa.

Espoon keskuksessa Omnian Kirkkokadun toimipisteen alakerrassa on valoisa ompelimo Studio Pomsi, joka on tätä nykyä seitsemän naisen osuuskunta.

”Osa meistä opiskeli yhtä aikaa aikuispuolella vaatetusalan perustutkintoa, ja kun halusimme jatkaa ammatinharjoittajina, perustimme kaksi vuotta sitten yhdessä osuuskunnan. Vaihtoehto olisi ollut, että olisimme puurtaneet kukin yksinämme. Aluksi meitä oli viisi, nyt seitsemän”, kertoo Jaana Turunen.

Tuoreet ammattilaiset osuivat olemaan hyvään aikaan liikkeellä: InnoOmnian Luoviva-yhteisöön kaivattiin vaatetusalan yrittäjiä ja rakennuksessa oli tarjolla sopivat tilatkin. InnoOmnia on ammatillista koulutusta tarjoavan Omnian kehittämisyksikkö.

InnoOmnia tarjoaa aloittavalle yritykselle myös hyödyllistä tukea: vuokraan sisältyvät toimistopalvelut, kirjastonkäyttömahdollisuus, koulutusta ja mahdollisuus osallistua yhteisiin tapahtumiin.

Oma etunsa on siinäkin, että isosta oppilaitoksesta on mahdollista saada myös asiakkaita niin henkilökunnan kuin muidenkin yrittäjien joukosta.

”Sitten rupesimme rakentamaan ompelimoamme. Hankimme korkeat leikkuupöydät ja tarvittavat koneet.”

Insinöörin tarkkuudella

Pomsilaiset ovat melkein järjestään ammatin vaihtajia. Joukosta löytyy muun muassa kolme insinööriä ja sosionomi. Vaikka uusi ammatti olisi aivan toinen kuin aikaisempi, koulutuksesta ja kokemuksesta on aina hyötyä tavalla tai toisella.

”Aluksi arastelin puhua aiemmasta koulutuksestani, mutta nyt olen oivaltanut, että: insinöörin tarkkuus on ompelutöissä hyvä juttu”, nauraa Turunen.

Pomsilaisille on parin vuoden aikana ehtinyt jo kertyä omia kanta-asiakkaita. Ompelimoa pidetään auki vuorotellen, aukioloaikoina on aina vastuuompelija paikalla.

”Osuuskunnalla on yhteinen kirjanpito, netti- ja Facebook-sivut, mutta työt tehdään itsenäisesti. Kaikkien myynnistä menee tietty prosentti osuuskunnalle”, kertoo Nora Siivonen.

Asiakkaista ei riidellä

Uusista asiakkaista ei ole tullut riitaa, sillä esimerkiksi netin kautta tulevia uusia töitä jaetaan kunkin erityisosaamisalueiden ja kiinnostuksen mukaan.

Ompelimoon tuleekin töitä monenlaisista korjausompelusta aina juhlapukuihin asti. Yksi varma korjaussesonki osuu lukioiden vanhojen tanssien läheisyyteen.

”Kun tilaa netistä puvun, kaikki ei ole välttämättä kohdallaan. Helma on liian pitkä tai korsettimainen yläosa liian löysä”, tietää Eeva Varmola.

Ompelimoon saatetaan myös tuoda loppuun asti käytetty lempivaate ja halutaan samanlainen uusi. Tai tuodaan kirpparilta löydetty vintage-vaate muokattavaksi.

”Kaikkein mukavinta on silti tehdä naisille mittojen mukaan tehtyjä vaatteita. Juuri sellaisia vaatteita, jotka varmasti sopivat”, sanoo Varmola.

Osuuskunta tuo turvaa

Tärkeää naisten mielestä omassa osuuskunnassa on yhteisöllisyys: voi kysyä mielipidettä ja apua ja keskustella erilaisista ratkaisuista.

”Osuuskunta tuo myös turvaa: jos sairastuu, niin tietää, että toiset auttavat”, sanoo Siivonen.

”Eikä yksin voisi ottaa vastaan isoja tilauksia, mutta kun meitä on monta, voimme hoitaa isommankin projektin”, kertoo Varmola.

Alkuvuoden suururakka oli Kansallisoopperan Jannen salaisuus -koululaisoopperan puvustaminen.

”Siinä tarvittiin viisi ompelijaa töihin, ja koko ompelimo oli täynnä. Vaikka urakka oli iso ja sen aikana sattui sairastumisiakin, kaikki 75 merimiespukua saatiin ajoissa valmiiksi”, sanoo Jaana Turunen tyytyväisenä.

Käsityön hinnoittelu on tasapainoilua

Kun rinnakkain on valmisvaate ja ompelimossa mittojen mukaan tehty vaate, hinnoilla on pakostakin eroa. Käsityö ja siihen sisältyvä ammattitaito ja osaaminen maksavat.

”Teemme mielellämme pieniä sarjoja, siksi suunnittelimme oman malliston. Siinä moni asia on jo valmiiksi mietitty ja mittojenkin mukainen vaate on nopeampi tehdä. Silloin se on myös edullisempi. Hinnoitteluhan on jatkuvaa tasapainoilua”, sanoo Turunen.

”Ihmisten on välillä vaikea ymmärtää, että ommellun vaatteen hinta ei mene kokonaisuudessaan ompelijan kukkaroon. Sivukuluja on paljon ja arvonlisävero vielä päälle”, sanoo Nora Siivonen.

Laatua mittojen mukaan

Silti on asiakkaita, jotka haluavat hinnasta huolimatta maksaa omien mittojen mukaan tehdyistä vaatteista. Miksi?

”Eettisyys ja ekologisuus kiinnostavat ihmisiä. Halutaan määrän sijaan laatua ja pitkäikäisyyttä. Motiivina voi olla myös se, että halutaan tukea kotimaista työtä”, sanoo Turunen.

”Ja koska harva meistä on standardimittainen, monen mielestä kaupasta on vaikea löytää itselle hyvin istuvia vaatteita”, sanoo Nora Siivonen.

 

Ihmisten on välillä vaikea ymmärtää, että ommellun vaatteen hinta ei mene kokonaisuudessaan ompelijan kukkaroon.

 

Monelle on myös tärkeää päästä vaikuttamaan siihen, millaisia omat vaatteet ovat.

”Aina helpompaa ompelijalle, jos asiakkaalla on ainakin jokin idea mielessään tai vaikka esimerkkikuvia”, sanoo Siivonen.

Kaikki pomsilaiset korostavat asiakassuhteen luottamuksellisuutta. Hyvää asiakassuhdetta kannattaa vaalia, sillä tyytyväinen asiakas tulee takaisin ja saattaa tuoda uusiakin asiakkaita. Hyvän työn meriitti kyllä kiirii kauemmaskin.

”Onhan sovitustilanne varsin intiimi. Vakio-ompelija on vähän niin kuin vakiokampaaja: monista asioista jutellaan, mutta niistä ei puhuta eteenpäin”, sanoo Turunen.

Lue lisää: http://pellervo.fi/tietoa-osuustoiminnasta/osuuskuntaneuvonta/

Lue lisää samasta aiheesta:

Lyömätön yritys -juttusarja

 

Jaa tämä artikkeli: