null Ottaisitko asuntolan naapuriisi?

Tervetuloa takapihalleni. Markku Vuorelan omakotitalosta on parisataa metriä kehitysvammaisten keltaiseen taloon, Oskarinpuiston asuntolaan ja toimintakeskukseen. Kuva: Natalia Baer

Tervetuloa takapihalleni. Markku Vuorelan omakotitalosta on parisataa metriä kehitysvammaisten keltaiseen taloon, Oskarinpuiston asuntolaan ja toimintakeskukseen. Kuva: Natalia Baer

Ottaisitko asuntolan naapuriisi?

Markku Vuorela vastusti kehitysvammaisten talon rakentamista Marjaniemeen, mutta pelot tontille tunkijoista ovat osoittautuneet turhiksi. Alueen hintatasokaan ei laskenut.

Eläkkeelle jäänyt juristi Markku Vuorela avaa lukitun ulko-ovensa Marjaniemen pientaloalueella, aivan uimarannan tuntumassa. Vuorela on viihtynyt perheineen ja perhoskoirineen 300-neliöisessä talossaan jo 15 vuotta. Avaria tiloja hallitsevat itämaiset matot ja tummat puuhuonekalut.

– Täällä asuu vanhoja huvilanomistajia sekä meidän kaltaisiamme uudisasukkaita, Vuorela kertoo ja mainitsee nimeltä muutaman kuuluisan naapurin.

Itäisen hienostoalueen uusiin asukkaisiin kuuluvat myös kehitysvammaiset, jotka muuttivat parin sadan metrin päähän rakennettuun Oskarinpuiston asuntolaan vuonna 2001. Vuorela toimi silloin puheenjohtajana Marjaniemi-Seurassa, joka vastusti asuntolaa viimeiseen saakka.

– Jotkut äänekkäät ihmiset pelottelivat silloin, että kohta tonteilla juoksentelee vaarallisia ihmisiä. Tarina meni niin, että koska kehitysvammaiset käyttävät paljon lääkkeitä, huumetyypit tulevat norkoilemaan niiden perässä.

Huoli on osoittautunut turhaksi.
– Kehitysvammaisista ei ole ollut pienintäkään haittaa. He eivät edes liiku ohjaamattomina.

Vuorela ei ole kuullut muidenkaan valittavan asuntolasta. Marjaniemi-Seuran pitkäaikaisena aktiivina hän tuntee jonkun lähes jokaisesta alueella asuvasta perheestä. Marjaniemeläisiä on pari tuhatta, ja heistä neljäsosa kuuluu seuraan.

Juuri tällaiset hyvinvoivat, hyvin järjestäytyneet asuinalueet yhdistetään uudistusten vastustamiseen eli nimbyyn. Nimi tulee englannin kielen sanoista not in my backyard, ei minun takapihallani.

Kiinteistönvälittäjät tietävät, että kantakaupungin asukkaat ovat nirsoimpia naapuriensa suhteen.

– Neliöhinta on Eirassa jopa 10 000 euroa, mutta asunnon voi saada puoleen hintaan huumeidenkäyttäjien tukipisteen naapurista, toimitusjohtaja Risto Kivialho Helsingin OP-Kiinteistökeskuksesta kertoo.

Munkkisaarentien palvelukeskus narkomaaneille sijaitsee Eiran kupeessa Munkkisaaressa.

Huoneistokeskuksen kenttäjohtaja Merja Siivonen kertoo muutaman alueen lapsiperheen muuttaneen pois siksi, että Helsinki puuhaa asunnottomien asuntolaa Töölön Ruusulankadulle. Rakennustyöt alkavat ensi talvena.

Siivosen mukaan asuntola ei vaikuta hintatasoon kauempana keskustasta. Esimerkiksi viime kesänä Kalliossa aloittanut turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus ja 90-luvulla Etelä-Haagaan muuttanut turvakoti eivät ole näkyneet myyntihinnoissa. Kiinteistömaailmasta kerrotaan, että myös Marjaniemen hinnat ovat pysyneet kehitysvammaisten asuntolan jälkeen ennallaan.

Tuetun asumisen joukossa on vain yksi poikkeustapaus, vanhainkoti. Kiinteistönvälittäjien mukaan se nostaa lähialueen hintatasoa sijainnistaan riippumatta.

– Vanhemmat ihmiset luovat turvallisuudentuntua. Usein ajatellaan, että tuosta kun ostan rivarin, on lyhyt matka seuraavaksi vanhainkotiin. Talon voi jättää lapsille ja asua itse lähellä, selittää Kiinteistömaailman yrittäjä Markku Johansson.

Tekstit: Pihla Tiihonen

Lisätietoa: www.helka.net/kaikkienhelsinki ja www.asunnottomienyo.fi.

 

Tänne helsinkiläiset haluaisivat asuntolan

Lähelle luontoa, syrjään ja kauas lapsista. Keskeiselle paikalle hyvien kulkuyhteyksien ja palvelujen ääreen. Ei kerta kaikkiaan mihinkään, sillä alue on jo rakennettu täyteen. Esimerkiksi näin helsinkiläiset vastasivat, kun Helsingin kaupunginosayhdistykset eli Helka pyysi syyskuussa internetsivuillaan nimeämään omasta kaupunginosasta paikan asuntolalle tai tuetulle asumiselle. Sopivia paikkoja ehdotettiin kirkoista kaupungin vuokrataloihin. Useamman maininnan saivat Etu-Töölössä Lapinlahden sairaala ja pois muuttavan Museoviraston talo, Kannelmäessä Prisman seutu, Kumpulassa Kätilöopiston ja Sofianlehdon tienoo, Käpylässä Koskelan sairaalan ympäristö, Maunulassa purettavan ostoskeskuksen paikka, Meilahdessa sairaala-alue, Pasilassa Maistraatintorin ympäristö, Pitäjänmäessä Takkatien teollisuusalue sekä Vuosaaressa Meri-Rastila ja Kallahti. Kaikkien Helsinki -kyselyyn tuli noin 260 vastausta. Selkeästi suurin osa toivotti tervetulleeksi vanhainkodin (90 % vastaajista), opiskelija-asuntolan (84 %), kehitysvammaisten asuntolan (82 %), turvakodin (77 %) ja lasten- tai nuorisokodin (73 %). Helka ei kysynyt, mitä asuntolaa vastaajat eivät haluaisi kaupunginosaansa. Siitä huolimatta moni kirjoitti tästä. Eniten vastustettiin päihdeongelmaisten asuntolaa (29 % vastaajista), maahanmuuttajien tukikeskusta (18 %) ja mielenterveyskuntoutujien asuntolaa (15 %).
Luvut ovat ennakkotietoja, varmennetut tulokset julkistetaan Asunnottomien yön tapahtumassa Hakaniemen torilla lauantaina 17. lokakuuta. Tapahtuma alkaa kello 18.

Jaa tämä artikkeli: