Pääkirjoitus: Alkoholilla vai ilman?
Siideri ei ole syntiä, mutta ei sitä silti kirkossa nautita.
Viini on jo täällä. Näin luki viime adventtina Tapiolan kirkon seinässä, kun seurakunta mainosti kirkkonsa 50-vuotisjuhlia.
Banderolli teki tehtävänsä ja herätti huomiota. Kirkko oli juhlapäivänä täynnä ja mediakin noteerasi. Osa tietysti piti mainontaa kirkolle sopimattomana.
Seurakunta ei kuitenkaan puhunut puuta heinää. Totisesti kirkoissa on viiniä: jokaisessa messussa sitä tarjotaan ehtoollispikarillisen verran. Muuten kirkko on varsin alkoholivapaa vyöhyke.
Alkoholilla on vahva asema suomalaisessa elämänmenossa. Se on tuttu vieras juhlissa, ja joidenkin juhlien keskeinen sisältö jopa rakentuu sen ympärille. Toki moni osaa nauttia kohtuudella, mutta jollekin on aina tärkeintä ottaa sekä kaksin käsin että pohjanmaan kautta.
"Viinan kirot" eli ilmiselvät haitat niin yksilöille, perheille kuin yhteiskunnallekin olivat aikanaan raittiusliikkeen perustana. Toiminnassaan kirkko on jatkanut samanlaista suojelevaa perinnettä, joskus aika mustavalkoisestikin.
Suomalaisten suhde alkoholiin arkipäiväistyy. Kehitys on hyvä, jos juomat sen myötä saavat luontevan sivuosan ruokailussa tai yhdessäolossa. Samaan aikaan alkoholilla on edelleen haittavaikutuksensa.
Tutkimusten mukaan myös kohtuukäyttö aiheuttaa kansanterveydelle ongelmia: lasi kerrallaan nautittu viini onkin kokonaisuudessaan liikaa. Arkipäiväistymisellä on kääntöpuolensa, joka tunnetaan myös seurakuntien päihdetyössä. Esimerkiksi naiset juovat merkittävästi enemmän kuin aikaisemmin.
Suomalaiseen seurakuntaelämään alkoholi ei ole ehtoollisviiniä lukuun ottamatta kuulunut. Kulttuurin muutoksesta kertoo, että nykyään Suvivirttä voi laulaa yhtä hyvin baarissa kuin kirkossa. Hyvä niin.
Kirkon sanoma ei muutu, oli kyytipoikana sitten kahvi tai kuohuviini. Suuressa kuvassa on kuitenkin hyvä, että seurakunta tarjoaa ympäristön, jossa päihteettömyyttä ei tarvitse erikseen valita tai perustella.
PS.
Nuorten alkoholinkäytöstä kuuluu hyviä uutisia. Raittiiden nuorten määrä nousee ja säännöllisesti juovien määrä laskee. Silti alkoholi kuuluu edelleen monen nuoren elämään. Tulevan kesän juhlissa ja arjessa voimme kukin miettiä, millaista alkoholinkäytön mallia haluamme välittää jälkipolville.
Kirjoittaja on Essen päätoimittaja
urpu.sarlin@evl.fi
Jaa tämä artikkeli: