Pääkirjoitus: Iso kirja
Moni sanonta nousee Raamatusta. Kun joku pesee kätensä jostakin, viitataan Pilatuksen käsienpesuun, kun hän oli tuominnut Jeesuksen kuolemaan.
Kristinuskon peruskirja Raamattu on yksi maailman levinneimmistä ja eniten käännetyistä teoksista. Siitä on runsaasti versioita ja kommentaareja erilaisille yleisöille, ja esimerkiksi Raamatun lukeminen eri kielillä avaa uudenlaisia näkökulmia.
Lapsille kirjoitetuissa versioissa on paneuduttu Raamatun rikkaaseen kertomusperinteeseen. Kasvattajat keskustelevat siitä, voiko lapselle kertoa jännittäviä tai pelottavia tarinoita: toiset säästäisivät pienet niiltä, mutta toisten mukaan piirretyt lastenelokuvat voivat olla vielä rankempia.
Läntinen kulttuurimme perustuu pitkälti kristinuskolle, vaikkei sitä heti tulisi ajatelleeksi. Johann Sebastian Bachin suuret passiot pohjautuvat Raamattuun, ja säveltäjä varusti teoksiaan kirjaimilla SDG, Soli Deo Gloria eli yksin Jumalalle kunnia.
Moni sanonta nousee Isosta kirjasta. Kun joku pesee kätensä jostakin, viitataan Uuden testamentin evankeliumeihin ja Pilatuksen käsienpesuun, kun hän oli tuominnut Jeesuksen kuolemaan. Budjettipuheiden maininta seitsemän laihaa vuotta muistuttaa mieleen Ensimmäisen Mooseksen kirjan kertomuksen faraon unesta ja siitä, miten tämä kutsui Joosefin vankilasta sitä selittämään. Mies voi olla koljatti kuten mahtava Goljat, jonka paimenpoika Daavid Ensimmäisen Samuelin kirjan mukaan voitti taistelussa.
Yhteiskunnissa, joiden kulttuurin perustana ovat toiset uskomusjärjestelmät, moni haluaa edes jossain määrin tutustua kristinuskoon käsittääkseen läntistä ajattelua. Esimerkiksi klassikkokirjallisuuden vivahteiden ymmärtäminen on usein helpompaa sille, joka tuntee Raamatun kertomuksia.
Lapselle voi rauhassa lukea Raamattua. Jos pieni aikuistuessaan toteaa, ettei halua sitoutua Raamatun maailmankuvaan, hän osaa itse siitä luopua.
Joka ajattelee, että Raamattu on pelkkä satukirja, lukenee lapselleen satuja joka tapauksessa – miksei sitten Raamatun kertomuksia? Huonompiakin tarinoita on. Jos kristinusko perustuu olemattomuuksiin, sitä ei tarvinne kartella. Eihän olematonta tarvitse pelätä.
Joka taas etsii kristinuskon Jumalaa, voi aloittaa esimerkiksi Evankeliumista Johanneksen mukaan tai Kirjeestä roomalaisille. Raamatun esittelemä ikiaikojen Jumala on se, johon moni turvautuu ilossa ja surussa.
Jaa tämä artikkeli: