Pääkirjoitus: Kristityt ovat osa monikulttuurista Suomea
Ihmettelen kristinuskon asettamista monikulttuurisuuden esteeksi tai vastakohdaksi.
Eduskuntavaalien tulosta on sulateltu toista viikkoa. Kiivainta keskustelua on toistaiseksi käyty siitä, kuka elää missäkin kuplassa eli tietämättömänä toisten todellisuudesta.
Jonkinlaisesta kuplasta tuntui viime viikolla nousevan myös filosofian professori Timo Airaksisen lausunto: "Meillä on pian monikulttuurinen yhteiskunta, mutta kuitenkin meidän tuleva valtiovarainministerimme on harras katolinen ja pääministeri lestadiolainen. Tällaista vanhaa ateistia se kyllä vähän hirvittää."
Airaksinen toivoi, että puolueiden puheenjohtajien uskonnollista taustaa olisi avattu enemmän ennen vaaleja. Tämä ei sinänsä ole huono idea. On hyvä tietää, miten päättäjät suhtautuvat uskontoihin, myös kirkkoon ja kristinuskoon.
Uskonnon merkityksen ymmärtäminen on tärkeää niin paikallisesti kuin globaalisti – maailmanpolitiikassa uskonto näyttelee välillä isoakin roolia.
Ihmetyttämään jäi kristinuskon asettaminen monikulttuurisuuden esteeksi tai vastakohdaksi. Yhden määritelmän mukaan monikulttuurisuudella tarkoitetaan eri kulttuurien tasa-arvoista rinnakkaiseloa, joka syntyy kulttuurien kohtaamisesta ja molemminpuolisesta oppimisesta.
Käsite sisältää positiivisen suhtautumisen kulttuurien moninaisuuteen. Se perustuu ajatukselle ihmisten välisestä tasa-arvosta, suvaitsevaisuudesta ja vuorovaikutuksesta.
Elämme monikulttuurisessa yhteiskunnassa jo nyt. Joukossamme on kasvava joukko muiden kulttuurien ja uskontojen edustajia.
On hyvä muistaa, että myös kristinusko eri muotoineen on yksi osa monikulttuurista Suomea – niin kuin nekin maailmankatsomukset, jotka eivät perustu uskontoon.
Myös kristinusko eri muotoineen on osa monikulttuurista Suomea."
Meitä kaikkia haastaa pyrkimys kohtaamiseen ja oppimiseen. Vakaumus ei ole kohtaamisen este: uskonnollinen tausta voi itse asiassa olla avuksi keskustelussa toisin uskovien kanssa. Enemmän ongelmia tuntuukin olevan uskonnottomien ja uskontojen suhteessa.
Voimme vapaasti suhtautua uskontoihin eri tavoin. Päättäjien toimintaa lienee kuitenkin parasta arvioida argumenttien ja tekojen, ei ennakkoluulojen mukaan.
PS.
Kirkkojen avustustyö Nepalin maanjäristysalueella käynnistyi välittömästi katastrofin jälkeen. Kirkon järjestöillä on tälläkin alueella pitkäaikaisia työntekijöitä, joilla on sekä ammattitaitoa ja verkostoja tarttua toimeen saman tien.
Kirjoittaja on Essen päätoimittaja
urpu.sarlin@evl.fi
Jaa tämä artikkeli: