Pääkirjoitus: Lepopäivä on ihmistä varten
Kolmas käsky ohjaa pyhittämään lepopäivän. Mallina on itse Jumala.
Arkipyhät pois ja kaupat auki kellon ympäri. Näillä konsteilla yritetään saada Suomi nousuun. Kirkollisten arkipyhien siirtäminen lisäisi työaikaa ja toiveiden mukaan myös työn tuottavuutta. Kaupan rajoitteiden purkaminen puolestaan antaisi yrittäjille mahdollisuuden järjestää liiketoimintansa asiakkaiden tarpeiden mukaan, mahdollisimman tuottavasti ja tehokkaasti.
Kuuntelin viime viikolla kaupan aukioloajoista käytyä radiokeskustelua, jossa osan ihmisistä todettiin vastustavan muutoksia uskonnollisista syistä. Mikä on tuo mystinen "uskonnollinen syy"? Onko se jotakin yliluonnollista vai jotakin ihan järkeen käypää?
Kirkko suhtautuu kriittisesti sekä kaupan sääntelyn purkamiseen, että pyhäpäivien siirtoon. Perusta on selvä: kolmas käsky ohjaa pyhittämään lepopäivän. Tärkeää ei ole auktoriteetti tai käsky. Tärkeää on se, että miksi niin on säädetty.
Syy on yksinkertainen: Lepopäivän pyhittäminen on ihmiselle hyväksi monella eri tavalla. Työn rinnalle tarvitsemme lepoa, että jaksamme. Mallina on itse ikiaikainen Jumala, joka luomistyönsä jälkeen lepäsi seitsemäntenä päivänä. Toiseksi yhteinen lepopäivä antaa elämälle yhteistä rytmiä. On aikaa perheelle, ystäville ja harrastuksille. Kolmas perustelu on puhtaasti hengellinen: lepopäivä kutsuu Pyhän kohtaamiseen.
Lepopäivä on ihmistä varten. Kaupan rajoitusten purkaminen vaikuttaa eniten työntekijöiden ja pienyrittäjien perheiden elämään, kun työn ja vapaan yhteinen rytmi hajoaa entisestään. Mitä laajempaa ryhmää liikkuvat työajat koskevat, sitä vaikeampaa ihmisten on sovittaa vapaa-aikaansa yhteen. Erityisesti tästä kärsivät lapset. Myös kerrannaisvaikutukset näkyvät kauas: esimerkiksi päivähoidon tulee joustaa mukana.
Arjen ja pyhän, työn ja vapaan voi järjestää monella tavalla. Myös hyvinvointivaltioissa on erilaisia malleja ja ratkaisuja. Meidän mallimme ei välttämättä ole ainoa oikea. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että ratkaisuissa tulee pyrkiä siihen, että ne suojelevat ihmistä ja luomakuntaa. Talous ei voi olla kaiken mittari.
PS.
Maailman myllerrys lainehtii ovillemme ja rajoillemme. Kun joku koputtaa, on tapana avata. Saksa näyttää hyvää esimerkkiä. Sitä toivoisi Suomen ja Espoonkin noudattavan.
Kirjoittaja on Essen päätoimittaja.
urpu.sarlin@evl.fi
Jaa tämä artikkeli: