Pääkirjoitus: Luukku auki toivoon
Ensi sunnuntaina saa avata ensimmäisen adventtikalenterin luukun. Sieltä kajahtaa Hoosianna!
Lapsuuteni Hoosianna kuuluu mielikuvissani koulun juhlasaliin. Keltaiset puulattiat, paksut näyttämöverhot, kauhtuneen siniset. Noustaan seisomaan, ja laulu soi puolapuista ikkunaseinään. Ei pyhiä puitteita, mutta mikä riemu.
Olen jäänyt miettimään, mistä tuo ilo on peräisin. Ensimmäisen adventin kertomus aasilla ratsastavasta Jeesuksesta ja hurraavasta kansanjoukosta on tunnelmaltaan poikkeuksellinen. Eritoten täällä pohjolassa kristinusko on usein aika vakavaa – Jerusalemin vaatteiden heittelijät eivät ole vakavia lainkaan!
Ilmassa on jotakin pitelemätöntä, holtitonta riemua. Kyse lienee pohjimmiltaan odotuksesta, tulevaisuudesta ja toivosta. Rooman vallan alaisuudessa elävät juutalaiset odottivat luvattua johtajaa, Messiasta. Mitä odottivat lapset 1970-luvulla ala-asteen jumppasalissa? Mihin elämänkohtaan me tarvitsemme toivoa ja iloa tänä syksynä?
Toivominen on luonteeltaan rajatonta, vaikka saatamme pyrkiä rajoittamaan toiveitamme järkeviksi ja realistisiksi. Toivo on asenne elämään. Se on tunne siitä, että elämällä on merkitys ja suunta.
Joulun odotus alkaa täyttää katukuvaa ja asuinympäristöä yleensä jo marraskuun alusta. Osa sinnittelee jouluvalojen, tähtien ja kynttilöiden kanssa adventtiin tai sen kynnykselle. Ensin odotetaan, että saa sytyttää valon. Sitten tähden lempeässä valossa odotetaan valon juhlaa.
Hoosiannalla tervehdittiin Jerusalemissa toivon tuojaa, puusepän poikaa. Tänään Hoosiannaa laulaessamme voimme liittyä siihen sukupolvien uskoon, että toivolla on katetta. Pimeässä pihassa tuikkiva valosarja ei ole vain valo kaamoksessa. Se kertoo osaltaan siitä uskosta, että Kristus tuo valon ja toivon pimeään. Jään kysymään: mihin elämänkohtaan me odotamme toivoa ja iloa tänään?
PS.
Jos adventtikalenterin ensimmäisestä luukusta kajahtaa mielikuvallisesti Hoosianna, myös muut luukut tempautuvat auki musiikin voimasta. Kauneimpia joululauluja ja konsertteja on tarjolla yltäkylläisesti. Musiikki kantaa tunnetta. Pitelemätöntä iloa ja toivon täyttämää adventin aikaa meille kaikille!
Kirjoittaja on Essen päätoimittaja.
urpu.sarlin@evl.fi
Jaa tämä artikkeli: