Pääkirjoitus: Meitsie etsii itseään
Viime päivinä on keskusteltu siitä, mitä nimeä käytetään sosiaaliseen mediaan ladattavasta omakuvasta. Englanninkielinen termi selfie ärsyttää, mutta vakiintunutta suomenkielistä vastinetta ei ole. Miltäpä uusin ehdotus meitsie kuulostaa?
Niin tai näin, keskustelunaihe kertoo yksilön asemasta kulttuurissamme. ”Minä itse” on aikamme perusyksikkö ja erityisesti nuorten sosiaalisen median käytössä se näkyy. Profiileihin perustuva sosiaalinen media tekee jokaisesta oman itsensä tuottajan. Oman identiteetin etsiminen tapahtuu julkisesti ja suunnitellusti. Meitsiellä kerrotaan, millaisena haluan tulla nähdyksi tänään.
Katse kääntyy omaan itseen myös silloin, kun elämään haetaan tasapainoa ja kokonaisvaltaisuutta. Henkistä hyvinvointia etsitään erilaisten tekniikoiden avulla. Suorituskeskeisessä yhteiskunnassamme myös henkisestä hyvinvoinnista saattaa tulla projekti: yksilösuoritus, jossa joko onnistutaan tai epäonnistutaan.
Ei yksilökeskeisyys ole kirkossakaan vierasta. Myös luterilaisuudessa on katsottu yksilöön ja annettu arvo yksilön kokemukselle. Lutherille oli tärkeää, että jokainen kristitty pystyi itse lukemaan Raamattunsa. Huomiota on kiinnitetty ihmisen ja Jumalan väliseen henkilökohtaiseen suhteeseen. Siitä jos mistä olisi suorittamisen syytä pysyä kaukana!
Mitä annettavaa kirkon hengellisyydellä on henkisen hyvinvoinnin etsijöille? Miten kirkon aarteet löytyisivät nykyistä paremmin? Kynnyksenä ovat ainakin kristinuskoon ja kirkkoon liittyvät mielikuvat. Suomessa kirkolla on kaiken muun ohella myös viranomaistehtäviä. Saattaa olla vaikea mieltää virastoa henkisen hyvän lähteeksi.
Hengellinen elämä on kirkon perusta. Maailmanlaajassa ja vanhassa traditiossa riittää ammennettavaksi. Esimerkiksi kristillisessä meditaatiossa on paljon yhtymäkohtia muihin meditaatiotekniikoihin. Moni joogan harrastaja saattaisi olla kuin kotonaan retriittien hiljaisissa rukoushetkissä.
PS.
Kirkon tulisi olla mukana siellä, missä kysytään perimmäisiä kysymyksiä. Vaikkapa kristillisestä mystiikasta löytyy sellaisia polkuja, jotka voivat ravita henkisiä etsijöitä. Etsijän omakuvassa voisi olla tilaa rukouksen ja armon symboleille.
Kirjoittaja on Essen päätoimittaja.
urpu.sarlin@evl.fi
Jaa tämä artikkeli: