Pääkirjoitus: Naimalupa ja oma ääni

Pääkirjoitus: Naimalupa ja oma ääni

Naimalupa on hankittu! Näin tuulettavat niin vanhemmat kuin lapset, kun nuoren rippikoulu ja konfirmaatio ovat takana. Tosi se onkin. Rippikoulun käyminen antaa oikeuden kirkolliseen vihkimiseen eli kirkkohäihin. Konfirmaation myötä aukeaa mahdollisuus myös elämänmittaiseen hienoon luottamustehtävään: kummiuteen. Täysi-ikäisenä konfirmaatio antaa lisäksi oikeuden asettua ehdolle seurakuntavaaleissa.

Naimalupaa ja muita oikeuksia tärkeämpää nuorille tuntuu olevan yhteinen sukupolvikokemus. Riparilla on odotusarvona, että leirillä on kivaa. Rippikoulun säilyvä suosio kertoo siitä, että monen kohdalla tämä on toteutunut. Oli leiri sitten lopulta ”ihan mahtava” tai ”ihan ookoo”, on se kuitenkin arjesta eroava, yhteinen kokemus.

Rippikoulussa tehdään syväsukellus kristinuskon perusasioihin niin tiedollisesti kuin elämyksellisesti. Tästä toivoisi jäävän jotakin pysyvää jokaisen nuoren mukaan: sanoina, säveleinä, lyhyenä rukouksena. Riparin lahja voi olla kuin puhelimeen ajastettu muistutus: Olet rakastettu. Sen viestin soisi välkkyvän niin iloisessa arjessa kuin silloin, kun sitä eniten tarvitaan.

Eräs kanttori kertoi rippikouluopetuksensa tavoitteeksi, että nuori löytäisi rippikoulussa ”oman äänensä”. Tavoite kertoo jotakin koko rippikoulun olemuksesta. Riparilla askaroidaan perimmäisten kysymysten ja elämän mysteerien kanssa. Pohditaan siitä, mikä onkaan ihmisen paikka maailmassa, toisten keskellä ja suhteessa Luojaan ja luomakuntaan. Mitä on hyvä elämä?

Kanttorille kysymys omasta äänestä liittyy musiikkiin. Laulaminen on vaikeaa, jos ei kuule omaa ääntään tai uskalla sitä käyttää. Mutta niin on eläminenkin! Nuori etsii omaa paikkaansa ja omaa ääntään tässä maailmassa. Nuoruuden kysymys on: Kuka minä olen ja mihin suuntaan haluan kulkea? Rippikoulu voi vahvistaa oman äänen löytymistä jo sillä, että se antaa tilaa keskustella elämän suurista kysymyksistä.

Kohta käynnistyvä seurakuntien syystoiminta tarjoaa ikään katsomatta tilaisuuksia elämän suurten kysymysten kohtaamiseen. Vaikka naimalupa olisi jo hankittu, omaa ääntään kannattaa etsiä ja kuunnella myöhemminkin.

PS.

Riparien isosilla on suuri rooli leirien onnistumisessa. He hitsaavat ryhmää yhteen omalla heittäytymisellään ja pitävät omalta osaltaan huolta siitä, että leiriläisillä on kaikki hyvin. Kiitos teille, olette olleet tärkeitä!

Kirjoittaja on Essen päätoimittaja.

urpu.sarlin@evl.fi

Jaa tämä artikkeli: