Pääkirjoitus: Rakasta lastasi joka päivä

Pääkirjoitus: Rakasta lastasi joka päivä

Vanhemmuuden korkeakoulussa pitää muistaa, että tärkeintä on tukea lasta ja hänen kasvuaan.

Millainen on hyvin kasvatettu lapsi? Hyvin käyttäytyvä, kohtelias, hallitsee eri tilanteiden säännöt? Näin yleensä ajatellaan. Tärkeitä taitoja, mutta ovatko ne kaikkein tärkeimpiä kuitenkaan?

Kasvatuspuheessa näkyy nykyään kaikkialla sana kannustaminen. Ajatellaan, että lapsen ohjaamisen ei tarvitse perustua kieltoihin ja rajoituksiin, vaan se voidaan tehdä kannustaen ja tukien, turvallisia rajoja unohtamatta.

Kannustaminen on periaatteessa helppoa, sillä se on hyvin konkreettista. Perusidean voi ymmärtää kasvatusoppaita lukematta. Kukaan ei myöskään kiistä kannustuksen ja positiivisen palautteen merkitystä. Tiedämme kaikki omissa nahoissamme, kuinka tärkeää se on.

Kulttuurinmuutoksesta kertoo hyvin koulujen viestintäjärjestelmä Wilma, jonne opettajat kirjaavat palautetta lapsen koulutyöskentelystä. Muutos entisaikoihin näkyy siinä, että käytössä on myös positiivisia merkintöjä. Ja hienoa, kuinka moni opettaja käyttää tätä mahdollisuutta hyväkseen!

Entisaikoja puolestaan henkii, että Wilma ilmoittaa kotiin vain rikkeistä. Käytäntö tulee antaneeksi viestin, että kannustavien merkintöjen huomaaminen ei ole niin tärkeää ja kiireellistä. Olisiko se kuitenkin?

 

Hyvin kasvatettu lapsi on se, jolle on tuhlattu rakkautta, aikaa ja kannustusta.

Urpu Sarlin

 

Kirkon varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön periaatteissa korostetaan, että kaiken toiminnan keskiössä on aina lapsi ja nuori. Tärkeintä on lapsi! Ja meidän muiden tehtävänä on olla tukemassa hänen kasvuaan tasapainoiseksi ja itseään arvostavaksi ihmiseksi.

Muussakin kasvatuksessa tämä on hyvä ohjenuora. Kun lapsi on keskiössä, muistamme paremmin että hänet täytyy huomata niin hyvinä kuin pahoina päivinä. Hyvinä päivinä hyvä palaute on niin itsestään selvää, että saatamme unohtaa antaa sitä. Hankalina päivinä kannustaminen taas ei ole niin helppoa. Täytyy sinnikkäästi nähdä lapsessa ja nuoressa se hyvä, mikä hänessä on, ja ohjata lasta myös itse näkemään se.

Hyvin kasvatettu lapsi on se, jolle on tuhlattu rakkautta, aikaa ja kannustusta. Niillä eväillä on helpompi kasvaa hyvällä itsetunnolla varustetuksi, omaksi itsekseen. Tässä asiassa ei säästäväisyys kannata, päinvastoin. Tuhlatkaamme siis, kaikin voimin!

PS.

Mikkelinpäivä on lasten ja enkelien sunnuntai. Lapselle todellinen enkeli on se aikuinen, joka huomaa hänet ja arvostaa häntä, poutasäässä, sumussa ja myrskyssäkin.

 

Kirjoittaja on Essen päätoimittaja

urpu.sarlin@evl.fi

Jaa tämä artikkeli: