Samaan tapaan kuin kannattaa syödä ennen kuin pyörtyy, voi myös aivojaan huoltaa ennen kuin ne alkavat piiputtaa, neuvoo psykologi Outi Reinola.
Pään käyttöä ja pötköttelyä
Tiedonkäsittely alkaa tökkiä, jos aivoja ali- tai ylikuormitetaan.
Ainainen kiire ja suorittamisen pakko rasittavat ja ylikuormittavat aivoja, kertoo psykologi Outi Reinola.
— Pienet lapset ja vaativa työ on kestämätön yhtälö. Täytyy olla jonglööri, että selviää liian täyteen ahdetuista päivistä.
Elämän ruuhkavuosina ei arkipäiviin eikä edes -viikkoihin tunnu mahtuvan lepohetkiä. Silti monet jatkavat ja jaksavat, venyvät ja kestävät kuukaudesta ja vuodesta, jopa vuosikymmenestä, toiseen.
— Stressi voi aiheuttaa oireita pitkällä viiveellä. Ne saattavat alkaa paljon myöhemmin keski-iässä. Kun elämässä on jo alkanut rauhallisempi vaihe, voi tulla kummallisia oireita. On muistihäiriöitä, ajatus pätkii tai on erilaisia fyysisiä oireita.
— Usein ihminen itse huolestuu tilastaan, jos kokee että aivot ovat kuin sumussa tai hidastetussa filmissä. Hän voi alkaa epäillä kykyjään.
Jos ja kun neurologisissa tutkimuksissa selviää, ettei aivoissa ole fyysistä vikaa, on aika miettiä stressin pitkäaikaisvaikutuksia ja niistä selviämistä.
Yksi asia kerrallaan
Kuntoutuspsykologin työssään Outi Reinola tukee eri ammateissa kuten tutkijoina tai lääkäreinä toimivia ihmisiä hoitamaan ja huoltamaan aivojaan.
— Ihmistä ja hänen aivojaan ei ole tehty paahtamaan pitkää päivää määrättömästi. Aivot tarvitsevat aikaa ja tilaa toimiakseen kuten tallentaakseen ja jäsentääkseen tietoja.
— Elämänvirrassa tarvitaan suvantopaikkoja, lepohetkiä, jolloin ihminen uudistuu. Ulkoilu tai pikkutorkut ovat paikallaan ja tekisivät hyvää myös kesken työpäivän.
Reinolan mielestä ihmiset voisivat elää enemmän luonnon rytmien ja vuoden kierron mukaisesti. Hän kertoo kannattavansa talvilepoa. Loma on tärkeä, muttei ratkaise kaikkea, sillä esimerkiksi kesäloman vaikutus kestää vain kaksi viikkoa.
— Joka viikko olisi hyvä olla yksi päivä tekemättä mitään, siis olla valmistamatta suvulle lounasta tai ajattelematta seuraavan viikon töitä.
— Tiedontulvaa, tekemisiä ja harrastuksia voisi muulloinkin karsia. Ainakin kotioloissa voisi keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Ei ole pakko katsoa suosikkisarjaa tv:stä samalla kun puhuu puhelimessa ja vääntää pullataikinaa. Aivan liian vähän pötkötellään, siis ihan vain viivytään vaakatasossa.
Pikkustressi on paikallaan
Työelämän vaatimusten takia moni odottaa eläkkeelle jäämistä hetkenä, jolloin saa lopulta luopua kokonaan stressaamisesta.
— Aivan hyvin eläkeläinen voi käyttää puoli vuotta tai vaikka vuodenkin työelämästä toipumiseen olemalla tekemättä mitään. Mutta pitemmän päälle se ei käy.
— Aivoille on tärkeää, että ihminen kiinnostuu jostakin. Jotakin mieltä oleminen ja kannanottaminen, pikkustressi, pieni viha tai kiukkukin on vain hyvästä. Aivot eivät virkisty, jos ihminen ei koskaan ponnistele tai opi uutta.
Outi Reinolan mielestä kenenkään ei ole kovin viisasta stressata itseään kotitöillä.
— Sen sijaan, että kärsii tekemättömistä lumitöistä tai pesemättömistä ikkunoista, voisi joskus leikkimielellä kilpailla vaikka siitä, kuka hoitaa nuo työt huonoiten Suomessa.
Kotityöstressin sijaan kuntoutuspsykologi suosittaa senioreillekin jotain muuta.
— Vapaaehtoistyö voisi olla sopiva itsekäs tapa hoitaa omia aivojaan. Sellaisen vastuutehtävän ottaminen, vaikkapa puheenvuoron käyttäminen, joka vähän rasittaa ja jännittääkin, tekee hyvää. Toisen pyyteetön auttaminen tuo mielihyvää ja syvää iloa.
Reinolan mukaan aivojen huolto alkaa olla kohdillaan, kun ihminen oppii uutta, pystyy ratkomaan pulmia — ja on kuta kuinkin tyytyväinen elämäänsä.
Psykologi Outi Reinola senioreiden
terveyspäivässä ti 15.3. klo 9.30–14 Hämeenkylän kirkolla.
Jaa tämä artikkeli: