Paasto antaa elämään tilaa
Paasto antaa elämään tilaa
Sydän lyö, vuodenajat vaihtuvat, juhla rytmittää arjen. Tulevana viikonloppuna rytmiä antaa laskiainen. Pieni taitekohta, joka antaa syyn leipoa kermalla täytettyjä pullia ja hankkiutua lasten kanssa pulkkamäkeen. Samaan aikaan lämpimillä leveyspiireillä heittäydytään sambaamaan.
Toisistaan ulkoisesti eroavat perinteet ovat syntyneet samasta syystä. Laskiaisen juhlan jälkeen alkaa neljäkymmentä päivää kestävä paaston aika, joka päättyy pääsiäiseen.
Kristillisessä traditiossa suureen juhlaan valmistaudutaan paastoamalla. Erityisesti pääsiäispaastolla on pitkät perinteet jo ensimmäisiltä vuosisadoilta lähtien. Tunnetuin paaston merkki on joistakin ruoka-aineista luopuminen. Se liittyy elämän yksinkertaistamiseen ja turhan karsimiseen.
Luterilainen kirkko ei anna tarkkoja paasto-ohjeita, sillä paaston on noustava omasta halusta ja sen voi toteuttaa hyvin monella tavalla. Joka tapauksessa se tarjoaa hyvän keppihevosen tahdin hiljentämiseen.
Paastoaja voi tarkastella omaa elämäänsä ja miettiä, mikä on turhaa tai mitä on liikaa. Käsillä on seitsemän viikon mahdollisuus antaa aikaa olennaiselle.
Paasto antaa tilan myös rikkinäisyydelle. Matka alkaa tuhkasta, katumuksesta ja parannuksesta. Outoja sanoja onnistujien kulttuurissa. Katumisesta ei juuri puhuta, mutta epäonnistuminen, kipu ja tuska ovat niin usein elämässä läsnä. Syvyydestä huutavat monet muutkin kuin psalminkirjoittaja tuhansia vuosia sitten. Rikkinäisen paastorukous voi olla: Pidä minusta kiinni, Isä.
Sisäänpäin katsominen lisäksi tai sijasta paasto voi suuntautua myös ulospäin. Profeetta Jesaja neuvoi aikanaan näin: ”Toisenlaista paastoa minä odotan: että vapautat syyttömät kahleista, irrotat ikeen hihnat ja vapautat sorretut, murrat leipää nälkäiselle, avaat kotisi kodittomalle, vaatetat alastoman kun hänet näet, etkä karttele apua tarvitsevaa veljeäsi.”
Paastoaja voi siis kääriä hihat paremman ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta.
Kirkon, Suomen ympäristökeskuksen ja ekumeenisen neuvoston yhteinen Ekopaasto-kampanja päivittää paaston yhteiskunnallisen ulottuvuuden koskemaan muun ohella ympäristöämme. Ekopaastoaja hillitsee ilmastonmuutosta omilla arkisilla valinnoillaan.
Kyse on myös lähimmäisenrakkaudesta, sillä ilmastonmuutoksen seuraukset koettelevat eniten kaikista köyhimpiä.
Paasto antaa elämään tasapainoa. Millaista tasapainoa sinä tarvitset?
Urpu Sarlin
päätoimittaja
urpu.sarlin@evl.fi
Jaa tämä artikkeli: