Paha Pastori saarnaa: Kuka oikeasti välittää lähimmäisestä?

Nykypäivän "Hannu Karpot" liikuttavat sydämiä paremmin kuin ammattipoliitikot.

• 22.04.2016 13:34
• Teemu Potapoff

Tiistaina 12. huhtikuuta Nelosella nähtiin Arman Alizadin juontaman Pohjantähden alla -sarjan toinen jakso, jossa Arman tapasi useita asunnottomia suomalaisia. Sen lisäksi hän keskusteli mm. Vailla vakinaista asuntoa ry:n vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa ja vietti yön Helsingin kylmillä kaduilla vuosia asunnottomana olleen Markon kanssa.

Sosiaalinen media täyttyi kantaaottavista viesteistä. Ihmiset twiittailivat kotisohviensa lämmöstä, kuinka kodittomien kohtalo kolahti. Lueskellessani katsojien tunteellisia viestejä, ikuisena kyynikkona en voinut olla ajattelematta sitä, kuinka teetä ja sympatiaa on helppo jakaa näppäimistön takaa 140 merkin viestillä.
 

Nyt haluan pyytää anteeksi sanojani."

Jakson jälkeen twiittasin: ”Nyt olet nähnyt tämän jakson, huomenna kuljet Steissin läpi, näet tän jengin. Onko ajatuksesi heistä erilaiset kuin eilen?” Yritin herättää ajatuksia siitä, kuinka paljon tällainen jakso oikeasti muuttaa ajatuksiamme yhteiskunnan huono-osaisista, vai unohtuvatko kirjoitetut sanat yön aikana ja aamulla kaikki on kuten ennenkin. Nyt haluan pyytää anteeksi sanojani.

Miksi Arman Alizad ja kamppailu-urheilija Makwan Amirkhani ovat tärkeitä henkilöitä meille suomalaisille ja koko yhteiskunnalle? Molemmat ovat mielipidevaikuttajia, joiden sanomisia kuunnellaan korvat höröllä. Molemmat ovat peilejä, joiden kautta pystymme peilaamaan itseämme ja tekojamme sekä tekemättä jättämisiämme. He levittävät eteemme arjen kaikessa karuudessaan ja ihanuudessaan. Onnistumisia ja epäonnistumisia. Iloa, surua ja rakkautta.

Heidän sanomansa on täynnä toivoa, mitä tämän maan kansalaiset tarvitsevat vuonna 2016. Kumpikin miehistä aktivoi kansaa tekemään oikeita ratkaisuja. He vaikuttavat kaikkiin kansankerroksiin lapsista ja nuorista aina vanhuksiin − sosiaaliseen statukseen katsomatta.

Molemmat ovat kymmenientuhansien suomalaisten ihannoimia oman alansa kivenkovia ammattilaisia, jotka eivät arastele puuttua yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Poliitikkojen ja virkamiesten jauhaessa puhuvina päinä ”talkoista”, joihin jo ennestään löysässä hirressä elävienkin tulisi osallistua, Arman ja Makwan tekevät konkreettisia asioita vähempiosaisten hyväksi. Kuin vuoden 2016 versiot Hannu Karposta. Ilman turkishattua ja pateettisuutta. Jenkeissä heitä kutsuttaisiin termillä ”people’s champ”.
 

Vaikka saatamme murjottaa aamubussissa tai murahdella kauppajonossa, meillä on sydän kultaa."

Makwanin kampanjoidessa koulukiusaamista vastaan tai hankkiessa vähävaraisten perheiden lapsille lahjoja, Arman heittäytyy heikomman asemaan antaen yhteiskunnan reunamilla eläville äänen eikä pelkää itkeä julkisesti kohdatessaan väärinkohdeltuja kohtaloita.

Mitä tekevät he, joilla on takanaan suuri masiina ja mahdollisuus auttaa suuriakin massoja kerrallaan? He vaativat Yleisradiota luovuttamaan Panaman papereita, jotta joko he tai heidän klubikaverinsa eivät paljastuisi. Ketunhäntä ja kainalo.

Hyvä antaa vähästäkin, paha ei paljostakaan.

Miksi sitten haluan pyytää anteeksi twiittaustani? Pohjantähden alla -sarjan asunnottomuusjakso sai liikkeelle muutakin kuin katsojien sormet puhelimien näytöillä. 16. huhtikuuta Helsingin Sanomat uutisoi, kuinka Vva ry sai avustusvyöryn. Kymmenet suomalaiset joko halusivat vapaaehtoistyöhön tai lahjoittivat järjestölle mm. ruokaa ja vaatteita. Vaikka saatamme murjottaa aamubussissa tai murahdella kauppajonossa, meillä on sydän kultaa. Jonkun vain pitää kaivaa se esiin. Siihen eivät ammattipoliitikot kykene.

(Tätä kirjoittaessani soi Petter: Vinden har vänt)