null Paha Pastori saarnaa: Pakolaiskeskustelu on uusi musta

Puheenvuorot

Paha Pastori saarnaa: Pakolaiskeskustelu on uusi musta

Älämölöä vai tolkun ihmisiä? Turvapaikanhakijoiden ympärillä vellova nettikeskustelu sekä huvittaa että hämmentää.

Suomalainen keskustelu pakolaisista on uusi musta (no pun intented). Tuskin on trendikkäämpää aihetta josta vääntää tykkäyksiä saava Facebook-päivitys ja samalla saada hieman vipinää sinne kissavideoiden sekä ”katsokaa, tässä meidän Liisa-Matti vääntää itse kakkaa potalla!” -kuvien sekaan.

Urheilun monitoimimies Aleksi Valavuori aiheutti taannoin somemyrskyn Käsi ylös virheen merkiksi -kirjoituksellaan, mutta todellisen sosiaalisen median jackpotin lämäisi kiekkolegenda Teemu Selänne, joka jakoi Valavuoren Facebook-päivityksen Twitterissä herättäen sekä ihastusta että vihastusta. Kansan syvät rivit puhuivat; mikäli on vain mitenkään mahdollista, kansallissankarin aura kirkastui entisestään tavan ihmisen silmissä. Osa taas katsoi Selänteen sortuneen rasismiin ja vihapuheeseen.

Case Valavuori/Selänne on vain yksi sivukaneetti korvia huumaavassa älämölössä pakolaisista, eikä tuskin tule muuttamaan mitään kokonaiskuvassa, mutta tavallaan se oli merkittävä ulostulo. Valavuoren ja Selänteen kommentit nimittäin nostivat framille termin tolkun ihminen. Käytännössä se tarkoittanee sitä, että nettihuutelu ei ehkä ole enää niin polarisoitunutta kuin se on ollut viime kuukaudet.

Tähän mennessä kaikilla on tuntunut olevan vähintäänkin ensikäden tietoa siitä, mitä pakolaisten ja islamin saapuminen maahan aiheuttaa. Somessa tiedettyjen uhkakuvien mukaan Suomi ja se perinteinen suomalaisuus tuhoutuvat lopullisesti ISIS:n jyrätessä härmään. Mennyttä ovat ruisleipä, vuoden -95 lätkän MM-kulta ja HK:n sininen, kun tilalle tulevat suurmoskeija, burkat sekä minareeteista kaikuvat rukouskutsut. Toinen joukkue puolestaan näkee pakolaisvirrassa vain ja ainoastaan hyviä asioita lähtien suomalaisen kulttuurin rikastumisesta aina työttömyyden poistumiseen. Välimalli on puuttunut liki kokonaan.

Eniten näiden kuukausien aikana allekirjoittanutta on sekä huvittanut että ihmetyttänyt, kuinka joulukirkkoon ja kavereiden häihin puolipakolla pari kertaa vuodessa menevistä tapakristityistä kuoriutuu läppäreidensä ääressä jokaisella solullaan Kristuksen nimeen vannovia konservatiivikristittyjä, jotka tietävät islamin aiheuttavan kaikkea pahaa aasta ööhön.

Kuinka monta alkuperäiskulttuuria Kristuksen nimissä on hävitetty? Kuinka monta ihmistä on tapettu tai suljettu vankilaan loppuelämäkseen? Kuinka monta sotaa on aloitettu kristittyjen toimesta? Puhumattakaan siitä, kuinka monilta ihmisiltä on viety viimeisetkin pennoset Kristuksen maanpäällisten edustajien kassalippaaseen tai monetko perhesuhteet kristinusko on tuhonnut. Ja tuhoaa tänäkin päivänä  täällä koto-Suomen kamaralla.

Mitä Jeesus sanoikaan siitä roskasta ja hirrestä?

Institutionaaliset uskonnot ovat ihmisten kehittelemiä järjestelmiä, eivätkä ne ole absoluuttisia totuuksia. Ihmisen ollessa keskimäärin enemmän väärässä kuin oikeassa, voidaan karrikoidusti todeta, että jokainen uskonnollinen järjestelmä on lähtökohtaisesti väärässä. Uskolla ja uskonnoilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Ainoa toimiva ohjenuora elämään ja toisen ihmisen kohtaamiseen on: arvioi ihmistä yksilönä hänen tekojensa kautta. Ei uskonnon, ihonvärin tai kansallisuuden kautta.

(Tätä kirjoittaessa soi Foo Fightersien: Pretender)

 

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.