Paha Pastori saarnaa: Rahan imu tuhoaa ystävyyksiä
Lisäravinteet, WinCapita, nyt OneCoin... Euroja sujahtaa tuhansittain puheukkojen taskuihin, kun metsästetään sitä mielikuvituksellista jättipottia. Jota ei sitten koskaan tulekaan.
Muistatteko Kummelin legendaarisen Apinaa koijataan -sketsin? Siinä vilunkiukko huijaa yksinkertaista kovanaamaa. Menestyksekkäästi, totta kai. Sulle, mulle, mulle, mulle, sulle -jako menee aina maaliin, kun vasemman jalan saapastakin tyhmempi ”apina” on tyytyväinen saamiinsa murusiin, vaikka on ensin tehnyt kaiken likaisen työn.
Sama apinaa koijataan -ilmiö toistuu tasaisin väliajoin pinnalle pulpahtavissa erilaisissa verkostomarkkinointihuijauksissa, joihin matti ja maija meikäläiset haksahtavat. Myyntimies Mynttiset puhuvat hyväuskoiset ja nopeasta rikastumisesta unelmoivat, paikoin jopa fiksutkin ihmiset mukaan päivänselvään huijaukseen. Paskanpuhumisen hälvennyttyä ihmetellään, kun kaapit pursuavat joko tehottomia lisäravinteita tai arvotonta kryptovaluuttaa vedättäjien ratsastaessa auringonlaskuun.
Kun vuosien ystävyyssuhteita yritetään käyttää astinlautana fantasiaeurovirtoihin, mennään harmaalle alueelle."
Vanha sananlasku on, että ilmaista lounasta ei ole. Se pitää edelleen kutinsa. Rikastumiseen ei ole oikotietä. Lottoaminen on ainoa tapa, jolla tavantallaaja voi nousta miljonääriluokkaan, mutta todennäköisyys miljoonavoittoon on 0,0000065 prosentin luokkaa.
Minua pyydettiin mukaan pyramidipuljaukseen ensimmäisen kerran joskus 90-luvun puolessavälissä, kun Golden Products -lisäravinteet olivat kuuminta hottia. Pyytäjänä oli kohtuullisen hyvä kuntosalituttava. Kieltäydyin kohteliaasti sijoittamasta markkaakaan alkupakettiin tai kosiskelemasta ystäviäni uskonnollisen herätyskokouksen hurmoksellisia piirteitä matkivaan esittelytilaisuuteen. ”Äijä kun tuntee niin paljon porukkaa, niin voisit vähän levittää sanomaa ja tehdä samalla hemmetisti tiliä!” Sanottuani ei ystävyyssuhde katkaistiin yksipuoleisesti. En tiedä, tekikö ex-frendini kyseisillä lisäravinteilla kuvittelemansa miljoonat. Epäilen, että ei.
Sittemmin olen käynyt saman rumban läpi Wincapitan ja nyt tuoreimmillaan OneCoin-höpötyksen kanssa. Kaikkien pyramidipelien yhdistävä nimittäjä on vetoaminen ihmisen ahneuteen ja sisäänkoodattuun laiskuuteen. Jokainenhan meistä unelmoi helposta rikastumisesta. Myönsi sen tai ei. Sellaista ei vain ole.
Eikä siinä mitään, jos oikeustoimikelpoinen naapurin Jouko tai Ritva haluaa sijoittaa kovalla työllä hankkimiaan säästöjään vaikkapa kryptovaluuttaan, jolla hän ei elinaikanaan tee yhtään mitään, mutta siinä vaiheessa kun vuosien ystävyyssuhteita yritetään käyttää astinlautana fantasiaeurovirtoihin, mennään harmaalle alueelle. Pyramidihuijaukset nimittäin jättävät jälkeensä perhe- ja ystävyyssuhteiden savuavia raunioita.
Rahan voima ja imu on käsittämätön: euroja sujahtaa tuhansittain puheukkojen taskuihin metsästettäessä sitä mielikuvituksellista jättipottia. Jota ei sitten koskaan tulekaan. Kuinka monta surullista esimerkkiä pitää syntyä ennen kuin silmät aukeavat?
Vaikka nämä nykypäivän käärmeöljyt on debunkattu lukuisia kertoja pelkiksi komeiksi kuoriksi ja tyhjän puhumiseksi, aina löytyy hyväuskoisia hölmöjä, jotka pitävät nämä hohtavin hampain yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista lupaavat koijarit leivänsyrjässä kiinni.
(Tätä kirjoittaessani soi Notorious B.I.G.: Juicy)
Jaa tämä artikkeli: