null Paha Pastori saarnaa: Voisiko pääkaupungissa edes kesällä kuulua ääniä?

Puheenvuorot

Paha Pastori saarnaa: Voisiko pääkaupungissa edes kesällä kuulua ääniä?

Koska muutamalla ihmisellä ei ole kivaa, eivät muutkaan saisi nauttia kehittyvästä kaupunkikulttuurista.


Helsinki on saanut uuden ylpeyden aiheen, Hernesaareen avatun Löylyn. Sitä rakennettiin kuin Iisakin kirkkoa, ja valmistuttuaan rakennus on hurmannut, eikä tämä ole liioittelua, kaikki. Löylyn arkkitehtuuria, palveluja ja sijaintia on hehkutettu. Lehdet ja sosiaalinen media pursuavat ylitsevuotavia arvosteluja. Löylystä on profiloitu kaikkien kaupunkilaisten kohtaamispaikka, josta on myös uudeksi turistirysäksi ulkomaisten turistien nauttiessa aidoista suomalaisista löylyistä.

Samaisen rannanpätkän varrella toimii myös toinen kaupunkilaisten kohtaamispaikka, Hernesaaren Ranta. Toiseen kesäänsä valmistautuvaa HSR:aa on laajennettu tuntuvasti edelliseen kesään verrattuna, ja juhlijoille on tarjolla mm. live-musiikkia tontille rakennetulta lavalta.
 

Mummomafia pyrkii sulkemaan tuhansien ihmisten kohtaamispaikat."


Kirjoitin taannoin kolumnin siitä, kuinka maalaiset sanelevat pääkaupunkiseudun yökerhotoimintaa. Kynäilyni muistui mieleeni lukiessani Helsingin Sanomia 31. toukokuuta. Nettijutussa kerrottiin, kuinka ”basson jumputus ja kaahailevat avoautot” harmittavat lähialueen asukkaita.

Johtavan ympäristötarkastaja Päivi Vepsäläisen mukaan valituksia on tullut muutamia kymmeniä Löylyn ja HSR:n naapureilta, joista lähimmät asuvat muutaman sadan metrin päässä. Sekä Löyly että HSR sijaitsevat keskellä teollisuusaluetta, jonne on suunnitteilla asuntoja noin 6 000 helsinkiläiselle.

Vepsäläisen mukaan ympäristökeskus teki tarkastuskäynnin 12. toukokuuta, mutta valitettavaa ei löytynyt. Koska pillittämisen aihetta ei sillä kertaa keksitty, suomalaiskansalliseen tyyliin uusi aika on jo katsottu, jotta varmasti löytyisi jotain, mihin tarttua ja mistä jakaa sanktioita. Niin Suomea.

Jutussa tunteitaan avannut, Armfeltintiellä asuva Seija Hansson kertoo, kuinka viime kesänä musiikki piti häntä hereillä kahteen saakka yöllä. Hanssonin mukaan ikkunat ovat tärisseet ja ”komppi tuntuu sydämessä asti”. Se ahdistaa Hanssonia.

En missään nimessä kiistä Hanssonin subjektiivista kokemusta musiikin volyymin kovuudesta, mutta nopeasti ajateltuna tuntuu jälleen siltä, että mummomafia pyrkii sulkemaan keinoilla millä hyvänsä tuhansien ihmisten iloksi osoittautuneet kohtaamispaikat. Totta kai se tyhjä jättömaa ja teollisuushallit ovat parempi ratkaisu kuin turismia ja kaupunkilaisten viihtyvyyttä edistävät kohtaamispaikat. Pääasia on, että Hansson saa nukkua rauhassa.

Mitä autoilla kaahailuun tulee, kiinnostaisi tietää, millä tavalla Löyly tai HSR on vastuussa tyhmien ihmisten huonoista tavoista liikenteessä? Jos herra tai rouva X lähtee Stockmannin parkkihallista ja sudittaa kumia Mannerheimintiellä, onko vastuu Stockmannilla? Eiköhän jokainen ole itse vastuussa omista teoistaan. Mikäli jonnet pääsevät kaahailemaan autoillaan kyseisellä tienpätkällä, ei poliisi suorita sille tarkoitettuja, liikenteenvalvontaan liittyviä tehtäviään.
 

Valittajat ovat samoja ihmisiä, jotka ulkomailla vieraillessaan kyllä ihastelevat, kuinka musiikki soi yömyöhään ja ihmiset tanssivat kadulla."


Tällaisissa tapauksissa kummastuttaa se, että valittajat ovat samoja ihmisiä, jotka ulkomailla vieraillessaan kyllä ihastelevat, kuinka musiikki soi yömyöhään ja ihmiset tanssivat kadulla. ”Oi, kuinka ihanan vapaata!” Kun palataan kotikonnuille, muutaman tuhannen kilometrin päässä ihastuttanut asia pitää härmässä kieltää välittömästi uhkasakon uhalla.

Suomen suuria ongelmia on sosiaalidemokraattinen tasapäistävyys. Koska muutamalla ei ole kivaa, ei muillakaan saisi olla. Jos kaupungin äänet – tulivat ne sitten pianon pimputtamisesta, haukkuvasta koirasta, itkevästä vauvasta tai naapurissa sijaitsevasta ravintolasta – ahdistaa, tuolla on kymmenittäin muuttokadosta kärsiviä paikkakuntia. Helsinki on Suomen pääkaupunki, ja sen mukaan tätä paikkaa pitää kehittää.

Sitä paitsi kesä kestää täällä kolmisen kuukautta. Loput yhdeksän voimmekin sitten viettää kaikessa hiljaisuudessa kodeissamme.

(Tätä kirjoittaessani soi Manic Street Preachers: If You Tolerate This Your Children Will Be Next)

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.