Paikka ei vaikuta kasteen merkitykseen
Sirpa-Maija Vuorinen (VL 15.11.) on sitä mieltä, että kasteen tulisi tapahtua ensisijaisesti kirkossa eikä kodissa. Tähän pohdiskeluun hänet oli innoittanut Vantaan Laurissa 1.11. julkaistu perheenäidin haastattelu. Siinä kerrottiin, että lapsi haluttiin kastaa Hämeenkylän kirkossa, koska kodissa ei olisi ollut riittävästi tilaa. Vuorinen kyselee: ”Onko kastaminen kirkossa nimenomaan vain hätäratkaisu silloin, kun kodin tilat eivät riitä?”
Hyvä Sirpa-Maija, tartuit tärkeään aiheeseen. En tarkoita pelkkää tilakysymystä, vaan sitä, mitä me kasteesta ajattelemme ja uskomme. Sinä voit kirjoituksellasi olla avaamassa tätä keskustelua.
Sinulle on selvää, että kasteessa lapsi liitetään kirkkoon ja seurakunnan yhteyteen. Sen vuoksi suosittelet kirkkoa kastepaikaksi. Kirkossa on koolla rukoileva seurakunta. Kirkossa tunnustetaan yhteinen usko, joka on kannatellut menneitä sukupolvia ja johon pienokainen voi kasteen tähden tarttua.
Kirkossa Jumala on läsnä. Siellä voimme kohdata pyhyyttä.
Monet perheet kuitenkin päätyvät valitsemaan kastepaikaksi kodin. Entäpä jos kastejuhlan järjestäminen kotona toisi pyhyyden sinne kotiin, keskelle elämän arkea?
Kodissa valmistaudutaan juhlaan. Kastepöydän rakentamiseen voi osallistua koko perhe, myös mahdolliset sisarukset. Raamatun sana, rukoukset ja virret tuovat Jumalan läsnäolon pieneen tai suurempaan kotiin. Kastejuhla voi olla kannustamassa muuhun hartauselämään, vaikkapa iltarukouksen opettamiseen lapsille.
Kasteen paikka ei millään lailla vaikuta kasteen arvoon eikä merkitykseen. Kasteessa lapsesta tulee Jumalan oma, seurakunnan jäsen ja iankaikkisen elämän perillinen. Hän saa kummit, jotka ovat tukena ja hengellisenä matkakumppanina läpi elämän. Kun lapsi elää seurakunnan keskellä ja saa opetusta, hän voi uskon kautta tarttua siihen, mitä kaste on hänelle jo lahjoittanut.
Vantaan seurakunnissa vuonna 2011 kastetuista noin puolet on kastettu seurakuntien tiloissa, esimerkiksi Rekolassa 60 prosenttia, Hämeenkylässä 43 prosenttia, Korsossa 56 prosenttia ja Vantaankoskella 46 prosenttia.
Sekä kotona että kirkossa kastetut pienokaiset suljetaan seurakunnan esirukoukseen sunnuntain messussa nimeltä mainiten. He ovat pieniä, mutta tärkeitä seurakuntalaisia.
Marja-Liisa Malmi
kappalainen, Rekolan seurakunta
Jaa tämä artikkeli: