Pakkotyöllä nöyryytetään

• 28.10.2013 13:45

artikkelissa Näennäistyötä vai osallisuutta? (K&k 23.10.) puhuttiin pakkotyöstä sosiaaliturvan yhteydessä. Uskomattomin ehdotus oli, että työttömän tai toimeentulotuella olevan pitäisi mennä yksityiseen kauppaan kassalle pakkaamaan asiakkaiden ostoksia. On varmaa, että jos ikääntyviä aikuisia ihmisiä aletaan nöyryyttää vastaavanlaisilla toimenpiteillä, ihminen helposti katkeroituu lopullisesti ja alkaa tietoisesti hakeutua työkyvyttömyyseläkkeelle esimerkiksi mielenterveyssyistä. Moiset tunti päivässä -”työt” tuskin ovat myös minkään sortin hyvä suositus oikeita töitä haettaessa. Enkä usko, että kuntien ja kauppojen vakituiset työntekijät ovat mitenkään innoissaan saadessaan ylimääräistä väkeä työpaikalleen notkumaan ja leikkimään työntekoa.

Alle 25-vuotiaille on hyvä tarjota puolipakolla töitä tai koulutusta, esimerkiksi nykysysteemin kaltaisia puolen tai koko vuoden mittaisia tukitöitä, kolutusta ja muita vastaavia, joista sentään saa rahallista hyötyäkin ja edes jonkinlaista työkokemusta. Mutta näissä tunnin pakkopullissa ainakaan pakotettuna ei ole mitään järkeä. Työskentelin itsekin 1990-luvulla pariin otteeseen tukitöissä. Kuuden ja puolen tunnin työpäivästä oli noin tunti jotain tekemistä. Loppuaika meni useimmiten istuen milloin missäkin, ja myös simputusyrityksiä sain kokea muutaman henkilön taholta.

Kansanedustajien niin sanottu sopeutumiseläke on poistettava välittömästi, ja jos eivät saa uutta työtä heti, niin menkööt kassalle pakkaamaan ostoksia tunniksi muutaman tonnin ansiosidonnaistaan vastaan.

Pakkotyöuhka ei itseäni kosketa toistaiseksi, mutta etenkin Kokoomuksen ajama linja ”olemme kateellisia ongelmaisten ihmisten isoista tuloista ilman vastikkeellisuutta” huolestuttaa todella.

Omakohtaista kokemusta löytyy