Nadim Khouryn tytär Madees jatkaa isänsä perinteitä oluenpanijana.
Palestiinan ainoa olutpanimo
Olut, kristillisyys ja Palestiina ei ole ihan ensimmäisenä mieleen tuleva yhdistelmä.
Islam kieltää muslimeilta alkoholijuomien nauttimisen, myös oluen. Palestiina, jolla yleensä tarkoitetaan palestiinalaishallintoaluetta Israelin alueella, ei ole kuitenkaan puhdas muslimivaltio.
Noin 2 prosenttia asukkaista on arabikristittyjä, jotka asuvat joko omissa kylissään tai kaupungeissa muslimien rinnalla. Noin 20 kilometrin päässä Länsirannan pääkaupungista Ramallahista sijaitsee 2000 asukkaan Taybeh. Siellä on Palestiinan ainoa olutpanimo, Taybeh Brewing Company.
Panimon perustivat vuonna 1994 silloin Yhdysvalloissa asuneet Nadim ja Daoud Khoury yhdessä isänsä Canaanin kanssa. He päättivät sijoittaa 1,5 miljoonaa dollaria Amerikassa hankittua varallisuutta kotimaahansa ja palata itse kotikyläänsä aloittaakseen siellä panimotoiminnan.
— Kaikki pitivät minua pähkähulluna. Eihän Palestiinassa kukaan tee olutta, he sanoivat. Vastasin heille, että juuri siksi minä perustankin panimon Palestiinaan, Nadim Khoury selittää hymyillen.
— Palestiinalla voi olla tulevaisuutta itsenäisenä valtiona vain, jos sillä on omillaan toimiva talous. Ulkomailta, lähinnä USA:sta pumpattu raha on kuin veden kantamista kaivoon. Se ei kauan siellä pysy. Haluaisin olla paitsi toimeentuleva yrittäjä myös suunnan näyttäjä ja osoittaa, että Palestiinassa voi saada menestymään jopa niin epätoivoisen tuntuisen yrityksen kuin olutpanimon.
Tiesulut voivat pilata lastin
Tilanne näytti alussa valoisalta, sillä Yasser Arafatin ja Yitzhak Rabinin vuonna 1993 solmima Oslon sopimus mahdollisti suhteellisen vapaan kaupan Palestiinan ja Israelin välillä. Mahdollisuus viedä olutta Israelin puolelle laajensi markkinoita merkittävästi.
Lähi-idässä ei ole totuttu kokemaan suotuisaa kehitystä kovin pitkiä aikoja kerrallaan. Niin kävi nytkin. Palestiinalaisten vuoden 2000 kansannousun aikana palestiinalaisten ja israelilaisten välit kiristyivät jälleen. Tilanteen olleessa kärjistyneimmillään Nadim Khouryn oli välillä jopa salakuljetettava oluttaan aasin selässä.
— En tahdo olla salakuljettaja, vaan käydä rehellistä kauppaa vapaasti, hän sanoo.
Tilanne on viime vuosina helpottunut, mutta ongelmia on edelleen riittämiin. Toimitusten aikataulut viivästyvät, sillä israelilaisten tarkastuspisteet hidastavat liikennettä. Eikä tarkastuspisteitä ole ainoastaan Palestiinan ja Israelin rajoilla, vaan myös Palestiinan sisäisillä Israelin sotilaiden miehittämillä tiesuluilla.
— Normaalisti puoli tuntia kestävä ajomatka Taybehista Ramallahiin saattaa viedä kuusikin tuntia, kun sotilaat seisottavat autoja tarkastuspisteissä tekosyihin vedoten. Monen tunnin seisominen paahtavassa helteessä saattaa pilata olutlastin.
Oluen kuljettamiseen liittyy muitakin ongelmia. Esimerkiksi ravintoloiden käyttämät oluttynnyrit pitää läpivalaista, jos niitä viedään Israelin puolelle. Onhan läpinäkymätön oluttynnyri mahdollisesti erinomainen pommin paikka. Myös läpinäkyvät pullot tarkastetaan yksi kerrallaan.
Ainoat tarkastuspaikat, joissa on läpivalaisulaitteet, ovat Hebronissa ja Tulkarmissa, kaukana Taybehin ja Jerusalemin väliseltä tieltä. Nadim Khoury on joutunut toteamaan tynnyrioluensa viennin Israelin ravintoloihin käytännössä mahdottomaksi.
Asiantilan kitkeryyttä ei vähennä yhtään se, että Israelin puolelta voidaan tuoda sikäläisiä oluita, kuten Maccabehia ja Goldstaria, vapaasti tynnyreissä Palestiinan puolelle ilman läpivalaisuja ja muita tarkastuksia.
— Tätäkö on Oslon sopimus vapaasta kaupasta käytännössä? Nadim Khoury kysyy.
Sotilas antoi hyvää palautetta
Poliittisen kehityksen epävarmuus on johtanut siihen, että Taybeh-oluen vienti Israeliin on vähäistä.
Tuotanto on nyt noin 2400 litraa viikossa, kun se parhaimmillaan ennen vuotta 2000 oli jopa 12 000 litraa viikossa.
Suurin osa oluesta menee paikallisille markkinoille, kristittyjen omistamiin kauppoihin ja ravintoloihin. Silmää iskien Nadim Khoury toteaa, että Palestiinan kristityt eivät kuitenkaan millään kykene juomaan kaikkea sitä olutta, jonka hän myy, mutta jättää diplomaattisesti kertomatta, keiden joukosta olutta siemailevat mahdollisesti löytyvät.
Nadim Khoury korostaa, että kristillisen Taybehin ja sitä ympäröivien muslimikylien välillä ei ole suuria poliittisia jännitteittä. Eri uskontokuntiin kuuluvat ihmiset kunnioittavat toistensa vakaumusta.
— Miksei tämä voisi toteutua suuremmassakin mittakaavassa? hän ihmettelee.
Nadimin sisko Buthina kertoo mielellään tarinaa siitä, miten heidän isänsä Canaan oli yhtiön autolla matkalla Jerusalemiin. Kun tarkastusaseman israelilainen sotilas tajusi, mistä autosta oli kysymys, hän pyysi Canaania avaamaan auton ikkunan. Tällä yleensä pahaenteisellä komennolla oli nyt ihan toinen tarkoitus. "Sallikaa minun puristaa kättänne, Taybeh on parasta olutta" sotilas oli todennut.
Hiivaa, ohraa, humalaa ja vettä
Taybeh-olut valmistetaan saksalaisen vuodelta 1516 olevan puhtauslain mukaisesti raaka-aineina vain hiivaa, ohramallasta, humalaa ja vettä. Ohra tuodaan Belgiasta, humala Saksasta ja Tšekinmaasta, koska näin pientä tuotantoa varten niitä ei kannata itse viljellä. Vesi sen sijaan tulee kylän omasta lähteestä.
Oluen valmistusprosessi ei ole mikään suurten panimoiden harrastama pikapano, vaan käymisprosessi kestää vähintään 33 päivää. Lopputulos on suodatettua, mutta lisäaineetonta olutta, joka on parhaimmillaan tuoreena. Sitä ei ole tehty kestämään pitkiä kuljetuksia.
Viimeisin tuote on syksyllä 2008 esitelty, Palestiinan muslimiväestölle tarkoitettu alkoholiton olut, joka on arabiankielisen tekstinsä ja vihreän etikettivärinsä vuoksi saanut lisänimen "Hamas-olut". Vihreä väri tulee kuitenkin Palestiinan lipusta eikä sillä ole mitään tekemistä poliittisten intohimojen kanssa. Panimon omistajien ainoa poliittinen tavoite on rauhan saaminen Palestiinaan.
Jaa tämä artikkeli: