Jarno ja Aya Koivunen tapasivat Tšekissä.
Paljon yhteistä
Musiikki ja rakkaus toivat Aya Koivusen Japanista Suomeen.
Viulistit Aya ja Jarno Koivunen konsertoivat Japanin maanjäristyksen uhrien hyväksi.
— Maanjäristys oli meille täydellinen shokki. Uutiskuvien seuraaminen oli tavattoman surullista. En ollut koskaan nähnyt mitään sellaista. Aloimme miettiä, mitä voisimme tehdä auttaaksemme, ja niin syntyi idea konsertista, Aya kertoo.
Aya on kotoisin Kiotosta, Länsi-Japanista. Hänen perhettään tai ystäviään ei asunut pahimmalla järistys- ja tsunamialueella.
— Onnettomuus oli kuitenkin niin mullistavan suuri, että se kosketti kaikkia japanilaisia. Koko maa on edelleen ihan sekaisin.
Sydämen sattumia
Aya Koivusen toivat Suomeen musiikki ja rakkaus.
Hän opiskeli viulunsoittoa Japanissa ja lähti jatkamaan opintojaan Tšekkiin. Sattumoisin siellä oli samaan aikaan opiskelijavaihdossa suomalainen Jarno. Tšekistä Ayan matka ei kulkenutkaan takaisin Kiotoon vaan Vantaalle.
— Muusikkona oli varsin helppo tulla uuteen maahan. Heti aluksi tuli eteen orkesteriprojekti, johon pääsin mukaan. Ystäviä löytyi nopeasti. Musiikilla voi kommunikoida silloinkin, kun muuta yhteistä kieltä on vain vähän, sanoo Aya.
— Kyse on tunteista ja kokemuksista. Musiikki voi yhdistää toisilleen etäisiäkin ihmisiä samalla tavalla kuin rakkaus — tai myötätunto.
Viime syksynä Aya meni yliopistolle opiskelemaan suomen kieltä ja kulttuuria.
— Olen täällä ollessani oppinut puhumaan suomea, mutta haluaisin osata enemmän. Haluaisin ymmärtää paremmin suomalaiseen arkeen liittyviä pieniä asioita, kielen vivahteita ja sitä, miten suomalainen kulttuuri näkyy niissä, Aya sanoo.
— Esimerkiksi kuka on Danny ja mikä oli Dingo? Käytetäänkö saunassa vastaa vai vihtaa?
Aya uskoo, että mitä syvemmin kulttuureja ymmärtää, sitä selvemmin erottuu se, mikä on erityistä, ja se, mikä yhteistä.
Kulttuurien taakse
Japani ja Suomi ovat seitsemän vuoden ajan olleet Aya ja Jarno Koivusen kaksi maata.
— Emme kuitenkaan ajattele kansalaisuuksia. Aya on minulle Aya, Jarno sanoo.
Aya nyökkää.
— En minäkään koe olevani jonkinmaalainen, tai erittele sitä, mikä minun tekemisissäni on juuri japanilaista ja eroaisi siitä, mitä on olla suomalainen.
— Suomen ja Japanin välillä on helpompi nähdä kaikki se, mikä on samanlaista. Samaa on esimerkiksi tietty yksinkertaisuuden ihanne ja suoraviivaisuus.
Samanlaisuus ulottuu aivan arkisiin asioihin. Aya ja Jarno kasvoivat eri puolilla maapalloa mutta silti hyvin samanlaisessa elämänpiirissä. Molemmat tykkäsivät Indiana Jonesista ja Star Warsista — ja harrastivat klassista musiikkia.
Muusikkoina Aya ja Jarno tahtovat luoda mahdollisuuksia ihmisten väliselle ymmärrykselle. Siitä on kyse myös Hämeenkylän kirkolla järjestettävässä Japanin kukka -kosertissa, jossa he soittavat muun muassa Bachin kaksoisviulukonserton.
Japanin kukka -konsertti ke 27.4. klo 19 Hämeenkylän kirkossa. Ohjelma 7 euroa Japanin maanjäristyksen uhreille.
Jaa tämä artikkeli: