Riittävä palkka. Papin palkka on Minna Tuomisen mukaan hyvä verrattuna vaikkapa diakonien palkkaan. – Asuntolainan takia joudun tekemään kuitenkin muita töitä lisäksi. En ole halunnut papiksi rahan takia. Papin työ on merkityksellistä ja haastavaa.
Paras palkka vasta taivaassa?
Paljonko seurakunnan työntekijät saavat palkkaa? Vastaus löytyy Kirkon työmarkkinalaitoksen tilastoista.
Tekstit Soili-Sisko Eskola
Kuva Esko Jämsä
Seurakunnan työ mielletään kutsumusammatiksi, johon ei hakeuduta ensisijaisesti palkan vuoksi. Kutsumuksella ei kuitenkaan kuitata asuntovelkaa, eikä osteta ruokaa.
Millaista palkkaa seurakunnan työntekijöille maksetaan? Entä kuinka kilpailukykyisiä kirkon palkat ovat muihin aloihin verrattuna?
Kirkon työmarkkinalaitoksen tilaston mukaan seurakuntapastorin palkka on keskimäärin 3 102 euroa kuukaudessa. Diakoniatyöntekijälle maksetaan 2 518 euroa ja nuorisotyönohjaajalle 2 435 euroa. Kirkon suurin ammattiryhmä, lastenohjaajat, ansaitsee 2 051 euroa. Kirkkoherran keskimääräinen palkka on 4 411 euroa.
Lukuja verratessa on hyvä muistaa, että palkat ovat keskimääräisiä ja niihin on laskettu mukaan työkokemuksen tuoma henkilökohtainen lisä. Esimerkiksi nuori seurakuntapappi, jolla työkokemusta ei vielä ole, saa
2 596 euroa. Diakoniatyöntekijällä ja nuorisotyönohjaajalla vastaava palkka on 2 136 euroa, lastenohjaajalla noin 1 900 euroa.
Tilastokeskuksen uusimman palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansio Suomessa oli tarkasteluaikana 3 109 euroa ja mediaaniansio 2 774 euroa.
Miten seurakuntien palkat suhteutuvat muiden palkansaajien ansioihin, työmarkkinalaitoksen vt. työmarkkinajohtaja Timo von Boehm ?
– Palkkojen vertaaminen on hyvin hankalaa, mutta on selvää, ettei kirkossa maan johtopalkkoja makseta.
Nimikepohjaisesta vertailusta tekee vaikean se, ettei vastaavia tehtäviä ole välttämättä muualla yhteiskunnassa. Palkkausjärjestelmät ja palvelussuhteen ehdot vaihtelevat myös aloittain.
– Suorittavan tason palkat lienevät lähempänä muun yhteiskunnan palkkoja kuin ylempien vaativuustasojen palkat. Palkanmaksajana kirkko on kuitenkin vakaa ja turvallinen, toteaa von Boehm.
Soittokierros ammattiliittoihin paljastaa yhden vertailukohdan, missä kirkon työntekijät ovat yhteismitallisia muiden palkansaajien kanssa: kukaan ei väitä saavansa liian hyvää palkkaa.
– Kirkko ei ole aikoihin pystynyt kilpailemaan palkalla, eikä pysty tulevaisuudessakaan. Kirkon työhön hakeutuminen ja siinä pysyminen on kuitenkin monitahoinen asia, jossa palkkaus on vain yksi osa, sanoo pappeja ja kanttoreita edustavan Kirkon akateemiset ry:n toiminnanjohtaja Esko Jossas .
Oulunkylän seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Iris Remes pitää ammattiryhmänsä palkkoja liian matalina työn vaativuuteen nähden.
– Joskus mietin, maksetaanko diakoniatyöntekijöille niin pientä palkkaa, jotta osaisimme suhtautua empaattisesti pienituloisiin ihmisiin. Raha ei tietenkään ole kaikki kaikessa, mutta palkalla pitää silti tulla toimeen. Varsinkin pääkaupunkiseudulla asumis- ja muut elinkustannukset nielevät valtaosan tuloista.
Vaikeina Remes kokee myös tilanteet, joissa diakoniatyön asiakkaiksi tulee ihmisiä, joiden sosiaaliedut ovat diakoniatyöntekijän palkkaa suuremmat.
– Silloin joudun tekemään todella paljon töitä itseni kanssa, jotten kyynistyisi, kertoo Remes.
Jaa tämä artikkeli: