Pariisin marssin salatut kasvot

• 19.01.2015 13:15

Saksassa kirjeenvaihtajana toimiva Pertti Rönkkö kiinnitti huomiota siihen, että Pariisin marssista käytettiin Suomessa ja Saksassa aivan eri nimityksiä. Kun suomalaisissa radioraporteissa kutsuttiin Ranskan kansalaismarsseja kerta toisensa jälkeen ”rauhanmarsseiksi”, niin Saksan sähköisissä puhuttiin ”marsseista terrorismia vastaan” ja ”marsseista sananvapauden ja vapauden puolesta”. Puhuttiin toki Suomessakin näistä.

Minäkin kiinnitin huomiota erilaisin ilmauksiin marssin luonteesta englanninkielisten lähetysten perusteella (BBC, CNN ja SkyNews). Noita nimityksiä käyttivät kansalaiset toki haastattelutilanteissa. Mutta siellä, myös Ranskan TV:n englanninkielisessä lähetyksessä käytettiin aivan muuta nimitystä. Reportterit puhuivat Yhtenäisyyden päivästä, Unity Day. Unity Day on sikälikin hyvä tunnus, että se on epämääräinen, monimielinen ja ennen kaikkea tulevaisuuteen suuntautuva. Tämä nimenomaan maassa, joka perinteisesti on kahtia jakautunut.

Tämä kauniilta kuulostava termi merkitsi tässä tosiasiasiallisesti kansan jakamista vuohiin ja lampaisiin. Parin päivän ajan neuvoteltiin äärioikeistolaisen Kansallisen rintamana mukaantulosta. Presidentti Hollande näytti olleen valmis ottamaan myös Le Penin mukaan, mutta ilmeisesti hänen puolueensa, sosialistien, ideologit käänsivät pään. Millä perusteella neljänneksen äänistä saanut puolue voitiin jättää pois?

Avuksi tuli nähdäkseni ihanalta kuulostava Yhtenäisyyden päivä, jonka silloinen presidentti Poincaré julisti 1914 ensimmäisen maailmasodan alussa. Ajatus oli rohkea,olihan Ranskankin sosialistipuolue vielä tuolloin sillä kannalla, että sodan syttyessä julistettaisiin yleislakko. Lisäksi katolilaiset olivat vihoissaan siitä, että kirkko ja valtio oli 1905 erotettu toisistaan. Päivän luomasta yhtenäisyydestä on sittemmin käytetty sanaa ”pyhä”. Tuolle pyhyydelle rakennettiin siis nyt jatkoa.

Yksi uskonnollinen ajatus lopuksi. Kun tasavalta on uskonnoton, niin maahanmuuttajien ainoa tapa ylläpitää omaa identiteettiään on oma uskonto. Kotouttaminen on Ranskassa niin kaukaista todellisuutta, että iskuille löytyy valitettavasti maaperää. Ratkaisevassa asemassa on myös maltillinen muslimiväestö ja ennen kaikkea paikalliset imaamit.

Seppo Väisänen
Lauttasaari