Rakkaus loppu? Perheterapeutti Ann-Mari Hintikan mukaan parisuhdetta pitää hoitaa, koska suhde muuttuu koko ajan. Kuva: Karoliina Norontaus / Kuvaario
Parisuhteen karikot
Jos parisuhteessa on ongelmia, haetaan nykyään nopeammin mielihyvää muualta.
Viikin kirkossa alkaa maaliskuussa nuorille aikuisille ja opiskelijoille tarkoitettu keskustelusarja parisuhteista. Yksi keskustelun alustajista on Espoon seurakuntien perheneuvonnassa työskentelevä psykologi ja perheterapeutti Ann-Mari Hintikka.
Parisuhteeseen kohdistuu Hintikan mukaan usein liian suuria odotuksia.
– Kun rakastutaan, voidaan helposti ajatella, että nyt elämä on täydellisen onnellista ja ihana kumppani korvaa myös kaikki sukulais- ja ystävyyssuhteet.
– Moni nuori muuttaa kotipaikkakunnaltaan opiskelemaan muualle ja löytää sieltä poika- tai tyttöystävän. Toisinaan rakastumisessa on piilomotiivina se, että kumppanin oletetaan korvaavan lapsuuden perheen ja siihen liittyvät tarpeet ja toiveet.
Aina kumppani ei kuitenkaan osoittaudu haavekuvan mukaiseksi. Hintikan mielestä nuoren pitäisikin jo alkuvaiheessa miettiä, miksi toinen tuntuu ihanalta, kuka hän oikeasti on ja millaisena haluaa itse hänet nähdä. Samalla nuoren kannattaisi pohtia, mitä odottaa parisuhteelta ja missä suhteessa hän esimerkiksi haluaa tai ei halua sen muistuttavan omien vanhempiensa suhdetta.
Parisuhteissa heijastuu osaltaan se, millainen on yhteiskunnallinen tilanne. Ann-Mari Hintikka arvelee, että vielä 1950-luvulla ihmisten odotukset parisuhteesta olivat realistisempia, koska he sodan traumat ja pula-ajat kokeneina tiesivät, että elämä voi olla niukkaa ja rankkaa.
– 1980-luvulta lähtien suomalaisilla on ollut enemmän vapaa-aikaa ja valinnan mahdollisuuksia. On syntynyt ajatus siitä, että jokaisella on oikeus olla onnellinen. Ajattelu voi olla hyvin hedonistista tyyliin ”minulla on oikeus voida hyvin hinnalla millä tahansa”.
Parisuhteiden ongelmissa 16 vuoden ajan auttanut Hintikka on huomannut, että erityisesti sitoutumisen käsite on muuttunut melkoisesti. Jos mielikuva helposta elämästä ja onnellisesta parisuhteesta ei toteudu, haetaan mielihyvää nopeasti muualta.
Varsinkin ensimmäisen lapsen syntymä aiheuttaa usein kriisin parisuhteessa.
– Kun kahdesta tulee kolme, suhteen dynamiikka muuttuu. Äiti keskittyy vauvaan ja mies jää helposti taka-alalle. Tilanne voi aiheuttaa ristiriitoja myös kotitöiden jakamisessa.
– Lapsen ja äidin symbioosi on väistämättä vahva. Naisen pitäisi silti ottaa huomioon, että mies voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi, vaikka tämä vaihtaisikin vaippoja ja osallistuisi muutenkin vauvan hoitamiseen.
Perheterapeutti toteaa, ettei parisuhteessa riitä pelkkä rakkaus. Suhdetta pitää jatkuvasti hoitaa ja päivittää, tirkistellä, miltä toisesta tuntuu. Muuten voi jonain päivänä törmätä tunteeseen, ettei toinen välitä eikä ymmärrä.
– Täytyy huomioida, että suhde muuttuu koko ajan, koska osapuolet itse muuttuvat vuosien varrella esimerkiksi opiskelun, työelämän ja ystävyyssuhteiden myötä.
Ongelmista voi olla hankala puhua, mutta Ann-Mari Hintikka sanoo sen olevan ainoa keino tilanteen selvittämiseen. Kumppanille pitää kertoa omista odotuksistaan, antaa hänelle mahdollisuus tutustua omaan maailmaansa.
– Eihän toisen toiveista ja odotuksista voi tietää, ellei niistä koskaan keskustella. Odotukset on kuitenkin parempi esittää toivomusten muodossa, ei vaatimuksina, mikä yleensä vain ärsyttää entisestään.
Hintikasta on tärkeää, että nuorille järjestetään jo varhaisessa vaiheessa ennalta ehkäisevää parisuhdeneuvontaa. Hän on käynyt säännöllisesti puhumassa parisuhteesta ja seurustelusta Espoon lukioissa, joissa on ollut valinnaisia ihmissuhdekursseja.
– Nuorilla on aihepiiristä paljon kysymyksiä, ja he vaikuttavat hyvin valveutuneilta. Hienoa on, että poikien määrä on lisääntynyt kursseilla jatkuvasti. Puhumaton miehen malli nimittäin on lujassa, mutta näyttää siltä, että se olisi hitaasti muuttumassa.
Marjo Kytöharju
Keskustelusarja parisuhteista torstaisin kello 18.30–20 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Alustajana 22.3. valtiotieteiden tohtori, sosiologi Jaana Maksimainen, 29.3. filosofian tohtori, psykoterapeutti Mikael Saarinen ja 26.4. psykologi, perheterapeutti Ann-Mari Hintikka.
Jaa tämä artikkeli: