Yhteinen piha-alue. Maria Kankkusen ottamassa valokuvassa on herkkää valon ja varjon leikkiä.
Parvessa mutta yksilönä
Runoa, kuvaa ja liikettä yhdistävä kolmen taiteentekijän näyttely kertoo ikiaikaisesta läheisyyden ja erillisyyden merkityksestä.
Teksti Marjo Kytöharju
Kuva Maria Kankkunen
Yleisellä pihalla on kaikkien lupa olla, läpi virrata.
Päivän mittaan ohi rullaavat pojat potkulaudoilla,
kaupungin miehet keltaisissa huomioasuissa, jakkupukuiset korot kolisten, siwankassat hiljaa madellen,
Pulut kujertavat katolla.
Pimeys ja valot tanssivat,
helman varjot nuolevat pihamaan asfalttialueita,
silittävät pystysuoria seiniä, kutittavat niskavilloja.
Yllä olevat säkeet ovat jutun yhteydessä olevaa valokuvaa tulkitsevasta Yleinen piha -runosta. Kuva ja runo ovat mukana Töölön kirjastossa esillä olevassa Korkeimman parven lumo -näyttelyssä, jossa on rinnakkain 14 runoa ja 13 valokuvaa. Niihin liittyy myös kaksi tanssiesitystä.
Näyttelyssä on kiertokulun teema. Siinä tutkitaan, mitä tarkoittaa erillisyys parvessa. Onko se kapinaa vai onko mukana läheisyyden ja kosketuksen hakemista? Entä miten säilyttää erillisyys ja olla samaan aikaan lähellä?
Tanssiosuudessa esiintyvät Mervi Leivo ja näyttelyn runot kirjoittanut Jukka Piitulainen. He muodostavat näyttelyn ideoineen Kivi&Nosto-kollektiivin. Valokuvat on ottanut Maria Kankkunen.
– Tiesin Marian ottavan loistavia valokuvia. Niissä tarkkaillaan ympäröivää maailmaa ja sitä kautta omaa suhdetta siihen. Ei ole sattumaa, että hän aloitti valokuvaharrastuksen asuessaan ulkomailla. Siellä kielten sekamelskassa hän löysi kamerasta tärkeän välineen ympäristön tunnelmien tulkitsemiseen, Mervi Leivo kertoo.
– Päätimme tehdä näyttelyn Marian ja Jukan käymän dialogin pohjalta. Maria lähetti Jukalle kuvia ja hän tulkitsi niitä runoilla. Näin muodostui toisiinsa liittyvä sarja, johon lisäsimme mukaan tanssillisen tarinan.
Näyttelyn tekijät työskentelevät harrastuspohjalta vakinaisten töidensä ohessa. Mervi Leivo ja Jukka Piitulainen tutustuivat aikoinaan Helsingin tarinateatterissa. He alkoivat tehdä yhdessä liikkeellisiä performansseja: ensimmäinen yhteinen esitys Kämmenselän verran sai ensi-iltansa syksyllä 2009.
– Kivi&Nosto-kollektiivimme syntyi halusta tehdä fyysisempiä esityksiä. Olimme saaneet Tarinateatterista hyvät lähtökohdat, mutta halusimme lähteä kokeilemaan taiteen tekemistä jonkinlaiselle epämukavuusalueelle, Leivo selvittää.
Kollektiivin tärkeimpiin projekteihin kuuluu muutama vuosi sitten tehty tanssiesityskiertue Siivouskomeron väki. Imureita, moppeja ja muita siivousvälineitä sisältävällä esityksellä Moppiset-niminen kaksikko halusi haastaa yhteiskunnassa vallitsevan ylipuhdistamisen ja hygieenisyyden.
– Toisaalta on ristiriitaista, että siivoaminen on työnä aliarvostettua, vaikka tilan puhdistamisen toiselle pitäisi olla arvostettava teko. Aloitimmekin esityksen pesemällä toistemme jalat.
Tanssiminen ja ylipäätään liikkuminen on Leivolle suorastaan elinehto. Taiteellisen ilmaisun tarvetta voi purkaa Kivi&Nosto-kollektiivin esityksissä.
– Kun olen työskennellyt ammattilaisten kanssa, olen oppinut, että kehollisessa ilmaisussa on huikeat mahdollisuudet. Liikkeen avulla voi artikuloida, tehdä näkyväksi nyansseja, perhosen siiven iskuja, mikä voi olla avain syvempiin vesiin.
– Meille on tullut vuosien varrella eräänlaisia kanta-asiakkaita, jotka käyvät seuraamassa esityksiämme. Saamme heiltä hyvää palautetta ja kritiikkiä, Leivo sanoo.
Korkeimman parven lumo 5.6. asti Töölön kirjaston 2. ja 3. kerroksen aulassa, Topeliuksenkatu 5. Tanssi-esitykset ke 28.5. klo 17 ja to 5.6. klo 18.30.
Jaa tämä artikkeli: