Tapiolan kuoron johtaja Pasi Hyökki on opiskellut viulunsoittoa ja on koulutukseltaan kanttori. Ihmisääni kiehtoi miestä kuitenkin eniten, ja hänestä tuli kuoronjohtaja. Kuva: Jukka Granström
Pasi Hyökki - kolmannen polven muusikko
Espoon kulttuurikeskuksen ala-aulan halki harppoo nelikymppinen vaalea mies. Hän on vastuussa neljästä Suomen eturivin kuorosta. Tervehditään ja mennään toiseen kerrokseen, minne osuu marraskuun kirkas aurinko. Valo on niin kaunista kuin myöhäissyksyllä vain voi olla. Haastateltava järjestelee sohvia siihen malliin, että hän on ollut paikalla ennenkin.
Mies on Pasi Hyökki, Sibelius-Akatemian kuoronjohdon professori Matti Hyökin poika. Pasi Hyökki johtaa neljää huippukuoroa: Tapiolan kuoroa, Ylioppilaskunnan laulajia (YL), Emo Ensemblea ja lauluyhtye Tallaa. Niiden nimet mainitaan, kun on kyse vaativista kuoroteoksista ja perinteiksi muodostuneista joulukonserteista.
Pasi Hyökki on muusikkosukua. Hänen isänsä harjoittaa opetustyönsä lisäksi muun muassa Savonlinnan oopperajuhlien kuoroa ja johtaa Laulu-Miehiä. Äiti on pianonsoiton opettaja. Isän isä soitti viulua Helsingin kaupunginorkesterissa ja isän äiti oli pianisti. Molemmat veljet saavat myös leipänsä musiikin alalta.
Viulunsoiton Pasi Hyökki aloitti viisivuotiaana, mutta Sibelius-Akatemiasta hän valmistui A-kanttoriksi. Päivääkään hän ei ole kanttorin töitä tehnyt eikä soita viulua kuin sukujuhlissa. Kuorot ovat vieneet miehen mukanaan.
”Välillä tekisi mieli hakeutua kapellimestarityön puolelle, mutta ihmisääni on minulle ilmaisuvälineenä tärkeämpi.”
Täysipäiväistä
kuorotyötä
Miten yksi ihminen ehtii johtaa ja harjoittaa neljää kuoroa? Osaselitys on, että sekä Tallan että Emon laulajat ovat osin ammattilaisia, jotka eivät tarvitse niin monta harjoitusta kuin kuorot yleensä.
”Ei minulla monta vapaata viikonloppua vuodessa ole, koska kuoroilla on viikonloppuleirejä, joissa ohjelmistoa hiotaan kuntoon. Lisäksi kuorot tekevät ulkomaan kiertueita. Tapiolan kuoro harjoittelee kaksi kertaa viikossa, YL kerran ja Talla ja EMO harjoittelevat tiiviimmin juuri ennen konserttia”, Pasi Hyökki kertoo.
”Liikkuminen jää turhan vähälle. Pitäisi käydä edes kerran viikossa uimassa, mutta aina ei siihen ole aikaa. Kesällä pidämme perheen kanssa pitkän loman. Silloin irtoan töistä. Loma kuitenkin vaatii, että pitää lähteä pois Suomesta. Jos olen täällä, suunnittelen ja ideoin uutta koko ajan.”
Pasi Hyökki elää uusperheessä, jossa neljäs yhteinen lapsi on tulossa. Kohta talossa vilistää kahdeksan lasta. Lapsiperheen arki irrottaa myös tehokkaasti työstä, vaikka onkin välillä uuvuttavaa.
Joulun aika on kuorojen huippusesonki. Pasi Hyökin kuoroilla on yli 20 joulukonserttia.
”Ammatinvalintakysymys”, mies toteaa lakonisesti kysymykseen, kuinka hän selviytyy moisesta ruuhkasta.
Kuoro
instrumenttina
Kuoro on johtajalleen instrumentti siinä kuin viulu tai kontrabasso. Kun johtajan ja kuoron ajatukset ja ilmaisu virtaavat konsertissa samaan suuntaan, syntyy jotain mikä on osiansa suurempaa.
”Johtajana minua kiinnostaa eniten moniäänisyyden eli harmonian ja tekstin suhde. Musiikin ja runon tunnetilan pitää osua yhteen. Silloin konsertissa syntyy sellainen flow, yhteenkuuluvuuden ja sanattoman ymmärryksen hetki, jossa on jotain pyhää”, Pasi Hyökki kuvaa.
Läheisintä hänelle on uusi musiikki. Hän luettelee joukon 1900–2000-lukujen säveltäjiä, joista Einojuhani Rautavaara on ehdoton ykkönen.
”Onneksi säveltäjät ovat osanneet rikkoa harmonian vanhat säännöt. Silloin syntyy kiinnostavaa musiikkia.”
Kuoronjohtajan haave on päästä johtamaan ammattikuoroa, jossa kaikki laulajat osaavat oman äänensä jo harjoituksiin tullessaan. Suomessa ei missään opeteta kuorolaulua, paitsi Espoon musiikkiopistossa. Sinne se on tullut uutena oppiaineena ensisijaisesti Tapiolan kuorolaisia varten.
”Omat kuoroni ovat hyviä ja niihin voidaan valita parhaat mahdolliset laulajat. Silti tarvitaan lisää laulukoulutusta, koska koululaulun merkitys on viimeisten 30 vuoden aikana kuihtunut. Kouluissa ei enää lauleta, ja jopa musiikkiluokilla suositaan enemmän yhdessä soittamista kuin laulamista.”
Solistitason
laulaja
Paitsi kuoronjohtaja, Pasi Hyökki on myös solistitason laulaja. Vaikka hän puhuu normaalilla äänellä ja laulaa tenoriääntä, hänen äänihuulensa mahdollistavat toimimisen sopranistana, miespuolisena sopraanona, mikä merkitsee korkeaa falsettilaulua. Kyse on harvinaisesta fyysisestä ominaisuudesta, joita on Suomessa toistaiseksi vain yksi.
Hyökki lauloi itse monta vuotta Tapiolan kuorossa. Ylioppilaaksi tultuaan hän liittyi Ylioppilaskunnan laulajiin ja perustamassaan mieskuoro Tallassa hänen erityistaitonsa mahdollistaa ohjelmiston, jota esittävät yleensä vain sekakuorot.
”Talla-yhtye syntyi Ylioppilaskunnan laulajista ihan niin kuin EMO Ensemble Espoon musi…… niin että alussa meitä oli kaksi viulistia ja kaksi sellistiä. Talla on kauniisti muotoiltu pala puuta, joka päällä jousisoittimen viritetyt kielet lepäävät. Siitä nimikin löytyi.”
Tapiolan kuoro
* Erkki Pohjola perusti kuoron 1963
* Tunnetaan ”Tapiola Sound” -soinnistaan
* Kuorossa laulanut noin 500 nuorta
* Tehnyt lähes 60 kansainvälistä kiertuetta
* Palkittu monesti sekä kotimaassa että ulkomailla
* Pasi Hyökki aloitti johtajana 2008
Jaa tämä artikkeli: