Kuva: Kirkko & kampus -Facebook-sivu
Pastori alkoi kerätä tarinoita leipäjonosta
Oppilaitospastori keräsi vapaaehtoisten kanssa leipäjonossa tarinoita. Jonottajien tarinat olivat synkkää kuultavaa.
”Leipäjono on paikallinen ilmiö siitä huolimatta, että kaikki tietävät sen olemassaolosta. Tämä ei tulisi arkeeni, jos en ajaisi tästä ohi joka viikko”, kertoo Stadin ammattiopiston oppilaitospastori Sanna Uusitalo.
Pastori ajoi Myllypuron leipäjonon ohi liki puolen vuoden ajan. Kuukausien aikana syntyi ajatus ruoka-apua hakevien tarinoiden keräämisestä yhdessä vapaaehtoisten opiskelijoiden kanssa.
Viime viikon perjantaina Uusitalo kokoontui yhdessä kuuden vapaaehtoisen kanssa toteuttamaan ideaansa.
Moni leipäjonossa oli toivoton, että ei tähän elämään voi tulla muutosta."
– Eila Jaakola
Kyselijät otettiin Uusitalon mukaan positiivisesti vastaan: ”Ihmiset olivat ilahtuneita, kun olimme kiinnostuneita heidän tarinoistaan”.
Jonottajien elämäntarinat olivat varsin lohdutonta kuultavaa ja monesti niitä leimasi toivottomuus.
”Moni luulee, että leipäjonossa suurin osa on eläkeikäisiä, mutta joukossa on myös paljon työikäisiä ja vanhempia lasten kera”, kertoo diakoniatiedottaja Eila Jaakola. Hän oli mukana keräämässä leipäjonon tarinoita.
Toivonkipinöitä harmaudessa
Jaakolan mukaan monella ruoka-apua hakevalla on taustallaan joko pieni eläke, sairaus, pitkäaikaistyöttömyys tai pahimmillaan useampi näistä.
Sairaan on turha edes kuvitella työllistymisestä. Eläke jää puolestaan erityisen pieneksi, jos työeläkettä on vielä edeltänyt työkyvyttömyys.
Jonottaja tietää, että ensi viikollakin saa ruokaa, vaikka rahaa olisi tosi vähän.”
– Eila Jaakola
”Moni leipäjonossa oli toivoton, että ei tähän elämään voi tulla muutosta. Eläke tai korvaus ovat pieniä ja sellaisina pysyvät. Sairaudet tuskin paranevat”, kuvailee Jaakola.
Valonpilkahduksiakin oli näkyvissä. Yksi Jaakolan haastattelemista kertoi, että hänellä on työpaikka tiedossa. Hän lopettaa leipäjonossa käymisen.
Leipäjono ei ole kuitenkaan vuosien varrella juuri lyhentynyt. Haastatteluaamuna jonossa oli noin 800 ihmistä.
Jaakolan mukaan ruuan jaolla on sekä taloudellinen että henkinen merkitys jonottajiin. Ruokajono helpottaa toimeentuloa, mutta ruokajakelun toistuvuus tuo turvaa ja toivoa tulevaisuuteen.
”Jonottaja tietää, että ensi viikollakin saa ruokaa, vaikka rahaa olisi tosi vähän”, toteaa Jaakola.
Hänen mukaansa jonossa käyminen vaikuttaa paljon ihmisen elämään. Kolme kertaa viikossa ihmiset kokoontuvat leipäjonoon ja elämä aikataulutetaan sen ehdoilla. Leipäjono menee muiden menojen edelle.
Leipäjonon tarinat julki
Leipäjonon tarinat julkaistaan nimettöminä ensi keväänä Itä-Helsingin diakoniatyön blogissa ja niitä jaetaan Kirkko Helsingissä Facebook-sivuilla. Tekstit luetaan keväällä myös kirkossa.
Tarinat päätyvät myös Helsingin kaupunginvaltuutetuille ja sosiaaliviraston johdolle sekä virkamiehille. Projektin tarkoituksena on herättää keskustelua köyhyydestä.
Lue myös:
Vantaan seurakunnilta 80 000 euroa ruoka-apuun
Jaa tämä artikkeli: