Pekka Haaviston omat työtehtävät muun muassa YK:ssa ovat vieneet häntä eri puolille maailmaa. Haavisto kannattaa kansalaispalkkaa ja puhuu kaikenlaista kiusaamista - myös työpaikkakiusaamista vastaan. Kuva: Jussi Hyttinen
Pekka Haavisto: "Kaikkeen kiusaamiseen puututtava"
Työelämä on kansanedustaja Pekka Haaviston (vihr.) mukaan ollut jatkuvassa murroksessa. Haavisto puhui työstä ja sen tekemisen ehdoista Työn messussa Kallion kirkossa tällä viikolla.
”Uutena ilmiönä on työpaikkojen siirtyminen globalisaation kautta halvemman työvoiman maihin. Toisaalta tänne jää tehtäviä, joita ei enää kotimaisin voimin saada hoidetuksi – marjanpoiminta tai öiset siivoustehtävät. Nämä jäävät ulkomaiselle vierastyövoimalle", sanoo Haavisto.
Raskaat ja matalapalkkaiset työt, joita tehdään hankalina työaikoina, eivät ole kovin haluttuja. Haavisto palauttaa mieliin viime aikojen keskustelun siitä, auttaisiko perustulo tai kansalaispalkka siihen, että kaikissa olosuhteissa olisi kannattavaa ottaa vastaan työtä. Jotkut pelkäävät tällaisen perustulon passivoivan.
”Itse uskon, että perustulon kautta voitaisiin helpottaa työn vastaanottamista kaikissa olosuhteissa”, Haavisto ottaa kantaa.
Ihmisen arvo ei riipu työstä
Haavisto korostaa, että ihmisen arvo ei ole riippuvainen työstä. ”Jokaisella on ihmisarvo ja oikeus toimeentuloon työstä riippumatta. Tämä on yksi hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivistä."
Työ on yksi tapa jättää jälki ympäristöön sekä kanssaihmisiin ja se on osallistumista ihmiskunnan kehitykseen. Myös työssä voi tehdä asioita omiin ihanteisiinsa uskoen. Työn Haavisto ymmärtää laajasti palkkatyön lisäksi vapaaehtoistyönä.
”Vapaaehtoistyö paitsi vahvistaa yhteiskuntaa, lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja auttaa avun tarvitsijoita, usein palauttaa myös ihmisarvon avun antajalle. Siinä on vapaaehtoistyön suuri salaisuus ja – uskonnollista termiä käyttääkseni – siunaus”, Haavisto korostaa.
Kommunikaatio ja kuuntelemaan pysähtyminen ovat Haavistosta hyvin käytännöllisiä tapoja tunnustaa ja kunnioittaa ihmisarvoa, olipa työ sitten palkka- tai vapaaehtoistyötä. Tämä pätee vanhustyöhön, lapsi- ja nuorisotyöhön, vammaistyöhön, päihdetyöhön, urheiluun, työttömien yhdistyksiin, järjestötyöhön, oikeastaan kaikille elämänaloille.
Olemmeko kiusaajakansaa?
Työelämän raju murros koettelee työssäjaksamista. Työelämään onkin Haaviston mukaan pesiytynyt ilmiöitä, jotka sieltä pitäisi kitkeä pois.
”Olemme julkisuudessakin seuranneet oikeudenkäyntejä työpaikkakiusaamisista, mykkäkouluista, seksuaalisesta ahdistelusta, sanallisesta häirinnästä. Välillä tuntuu, että me suomalaiset olemme kiusaaja- tai riivaajakansaa."
Ikäviä esimerkkejä on Haavistosta liikaa. On koulukiusaamista ja yliopistokiusaamista, lastentarhakiusaamista ja seurakuntakiusaamista, eduskuntakiusaamista ja telakkakiusaamista, ammattiyhdistyskiusaamista ja nettikiusaamista. Kun maailman sodat ja kriisit ovat ajaneet suuren määrän pakolaisia Eurooppaan ja Suomeenkin, on saatu lisää kiusattavia.
”Vastaanottokeskukseen perheineen tulevan pakolaisen kiusaaminen on suunnilleen raukkamaisinta toimintaa, mitä kukaan pystyy keksimään. Ja senkin me suomalaiset osaamme. Tuntuu kuin kaikki tolkku olisi hävinnyt”, Haavisto arvostelee.
Usein kiusaaja itse on ahdistunut, pelokas, hätääntynyt ja epävarma. Kiusaaja etsii uhriaan, jotakuta vielä itseäänkin heikompaa ja epävarmempaa. Haavistosta kiusaamiseen on aina puututtava:
”Jos uskomme ihmisarvoon, se on osoitettava käytännössä. Kukaan ei saa jäädä pahnan pohjimmaiseksi.”
Hätään joutuneet tulevat eteemme nyt myös muualta kuin kotikulmiltamme, näemme maailman kriisejä myös mediassa.
”On esitettävä kysymys: miten voimme auttaa? Se voi olla kirkon kolehti, nälkäpäiväkeräys, nenäpäivä, Kirkon ulkomaanapu tai Punainen risti. Luotettavia avun kanavia on paljon”, Haavisto kannustaa.
Työn kautta voi jättää jäljen
Haaviston oma työ on vienyt hänet muun muassa rauhan neuvotteluihin ympäri maailmaa. Kaikille muillekin työ on Haaviston mukaan yksi tapa jättää jälkensä ihmiskunnan historiaan.
”Työ on tapa osallistua yhteiskunnan rakennustyöhön, työtä voi olla monenlaista, ja kaikki työ on yhtä arvokasta. On palkkatyötä ja vapaaehtoistyötä.”
Globaalilla tasolla maailmassa on vielä paljon työhön liittyviä ongelmia. Pahimmillaan ne liittyvät pakkotyövoiman käyttöön, lapsityöhön, orjatyöhön tai alipalkattuun työhön. Työolosuhteet voivat olla vaaralliset, koulutus ja työsuojelu puutteellisia. Kaikkien Suomeenkin maahantuotujen tuotteiden tuotantotapa ei kestä päivänvaloa.
”Työelämän oikeudenmukaisuuden puolustaminen on myös osa globaalin talouden korjausliikettä, jossa työehtoja tai ympäristönsuojelua dumppaamalla pyritään saamaan kilpailuetua.”
Tästä syystä on hyvä ja meidän pitäisikin kuluttajina seurata myös tuotantotapoja, tuotannon etiikkaa, ympäristönsuojelua ja työelämän ehtoja. Haavistosta on tärkeää, että meillä on Finnwatchin kaltaisia organisaatioita, jotka seuraavat myös suomalaisten yritysten toimintaa maailmalla.
"Jos pyrkii korjaamaan muiden toimintaa, on hyvä että itsellä on puhtaat jauhot pussissa", Haavisto sanoi lähes 300:lle Kallion kirkossa Työn messuun osallistuneelle.
Juttuja Pekka Haavistosta:
Jaa tämä artikkeli: