Pelastetaan prinsessa
Täytyy myöntää heti, että en ole lukenut Markus Nummen Karkkipäivä -romaania. Näytelmä on pakko ottaa sellaisenaan.
Lastensuojelu on ajankohtainen aihe. Tuskin kenellekään on jäänyt epäselväksi, että Suomessa lapsia laiminlyödään, jätetään yksin ja surmataan. Yksityiskohtaiset kuvaukset lasten kärsimyksistä vääntävät sisukset nurin ja nostavat vihan.
Näytelmässä ei käy näin. Yhdeksänvuotias Tomi ( Juho Milonoff ) on jäänyt kadulle, kun isä ( Niko Saarela ) on teillä tietymättömillä ja mummo on joutunut sairaalaan. Lisäksi naapuritalossa on vangittu prinsessa, jonka paha Paula-äiti ( Laura Malmivaara ) on pistänyt rangaistukseksi lukkojen taakse. Tomi haluaa pelastaa tytön. Mutta kuka auttaa, kun on hätä?
Tähän kuvioon sotkeutuu vastentahtoisesti kirjailija Ari ( Pekka Valkeejärvi ). Poika tarraa häneen kuin takiainen ja seuraa Aria tämän kotiin. Asetelmassa on väärinkäsityksen mahdollisuuksia myös tapahtumia selostavalle sosiaalityöntekijä Katrille ( Eeva Soivio ).
Katsojan kannalta ei ehkä ole tarpeen nähdä näyttämöllä lapsen hylkäämisen koko ahdistavaa tunneskaalaa. Pojan ja juopon isän kohtaaminen sairaalassa nostaa jo sekin riittävästi mieleen alkoholistiperheiden kärsimykset ja lapsen kärsivällisyyden. Tomille hajoamispisteessä oleva isä on yhä silti isä, jota pienen pojan täytyy tukea ja olla vahva. Näky satuttaa.
Pojan pettymyksistä on tullut jo arkipäivää: on ennalta selvää, ettei isä odota sairaalan aulassa sillä aikaa, kun poika käy mummoaan katsomassa. Tomin koskettava yksinäisyys taittuu kuitenkin nopeasti pienen sankarin unelmaan prinsessan pelastamisesta, ja katsoja saattaa huokaista helpotuksesta: eipä enää ahdista.
Prinsessan eli ”Sessan” äiti on kerrassaan outo tyyppi näytelmän henkilöiden joukossa. Uraansa panostava tilahallintasuunnittelija kouhottaa ympäriinsä hysteerisenä. Dramaattiset käden lennot ja keskittymiskyvytön olemus kertoisi vähemmälläkin volyymillä, että mielenterveysongelmia on. Kyvyttömyys huolehtia omasta tyttärestä on selvää – eli osataan sitä paremmissakin piireissä.
Menoa tasaavat hiukan ystävällinen ja hiukan nössö kauppias (Saarela) sekä Paulan esimies ( Vilma Melasniemi ). Hänenkin roolihahmonsa kohdalla herää ajatus, että onkohan kaikki ihan kotona.
Kokonaisuus kallistuu vahvasti komedian puolelle. Yleisö olisi varmasti kestänyt lapsen hylkäämisen kovemmankin käsittelyn.
Marja Kuparinen
Jaa tämä artikkeli: