Keskittynyt katse. Ronja Kizmaz harjoittelee Näppäri-orkesterissa Mauno Järvelän kehittämällä tekniikalla, jossa kappaleita opetellaan korvakuulolta.
Pelimanniopissa
Näppäriorkesteri houkuttelee viikoittain 40 lasta ja nuorta soittamaan pelimannimusiikkia.
Teksti Satu Hotakainen
Kuva Trond H. Trosdahl
Kymmenenvuotiaan Ronja Kizmazin suu mutristuu keskittyneesti. Sormet löytävät helposti oikean viulunkielen ja jousi liikkuu viiden vuoden kokemuksella.
Ronja Kizmaz soittaa pelimannimusiikkia noin 40 muun vuosaarelaislapsen ja -nuoren kanssa Vuosaaren Näppärit -orkesterissa.
– Minulla ei ole minkäänlaista musiikkitaustaa, mutta haluan kannustaa lapsiani harrastamaan musiikkia, koska se on hyvä harrastus, viisihenkisen perheen äiti Gulistan Kizmaz sanoo.
Kizmazin kurdiperhe on kotoisin Turkin Mardinista. Perheen vanhemmat muuttivat kahden lapsensa kanssa Suomeen yli kaksitoista vuotta sitten. Civan-poika on nyt 15-vuotias ja Merve-tytär 13-vuotias. Suomessa perheeseen on syntynyt kaksi lasta lisää, Ronja sekä kahdeksanvuotias Nupel.
Kaikki neljä lasta soittavat Vuosaaren musiikkikoulussa. Merve soittaa pianoa, loput kolme lasta soittavat viulua Vuosaaren Näppäreissä.
Vuosaarta leimaa monikulttuurisuus, ja noin kolmanneksella näppäreistä onkin maahanmuuttajatausta. Orkesterin ohjaajan Terhi Murtoniemen mukaan Näppärit ei kuitenkaan yritä profiloitua ”maahanmuuttajaorkesteriksi”.
– Se on tapahtunut täällä aivan luonnostaan. Meille tulee paljon uusia näppäreitä iltapäiväkerhosta. Se on musiikkipainotteinen, ja siellä jo vähän harjoitellaan soittamaan viulua, Murtoniemi kertoo.
Vuosaaressa tuetun taiteen perusopetuksen määrä on poikkeuksellisen pieni. Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan selvityksen mukaan muualla Helsingin alueella tuettuun taiteen perusopetukseen osallistuu keskimäärin 24 prosenttia lapsista, kun taas Itä-Helsingin alueella tuettuun harrastustoimintaan osallistuu vain neljä prosenttia lapsista. Vuosaaren musiikkikoululla on vaikutuspiirissään noin 300 lasta ja nuorta perheineen.
Näppäri-ideologia on syntynyt Keski-Pohjanmaalla Kaustisella, ja sen kehittäjä Mauno Järvelä on vetänyt näppärikursseja ympäri Suomea. Näppärikursseilla käy vuosittain 1500–2000 lasta.
Vuosaaren Näppärit -orkesteri sai alkunsa, kun Järvelän tytär, Alina Järvelä, alkoi opettaa viulunsoittoa Vuosaaren musiikkikoulussa. Vuonna 2005 perustetun musiikkikoulun Näppäriorkesteri on toiminut syksystä 2011 saakka. Nyt orkesteria luotsaa neljä opettajaa: Terhi Murtoniemi, Alina Järvelä, Lauri Kotila ja Sisko Hyvönen.
Näppäriopetus ei keskity tekniikkaan, vaan tarkoituksena on saada aikaan rohkeaa musisointia ja ennakkoluulotonta asennetta. Taustalla on halu tarjota kaikille iästä ja tasosta riippumatta mahdollisuus harrastaa musiikkia. Näppäri-ideologian mukaan musisointi pyritään saamaan osaksi arkea ja säilyttämään pelimanniperinne elävänä. Vuosaaressa monikulttuurisuus pyritään huomioimaan näppäripedagogiikkaa sovellettaessa.
– Tehkää siitä borduunasta sellainen uhkaava, kehottaa Alina Järvelä. Hän näyttää äänellään ja kehonkielellään, millaista matalaa mörinää hän tarkoittaa. Pari lasta silmäilee nuotteja, mutta suurin osa vaikuttaa soittavan korvakuulolta ottaen mallia opettajilta.
Näppäripedagogiikan periaatteisiin kuuluu opetella kappaleita korvakuulolta. Nuottien lukutaitokin opetellaan, mutta ensin keskitytään itse soittamiseen ja oikean soittoasennon löytämiseen. Soittamista opetellaan kuin äidinkieltä: ensin puhumaan ja sitten vasta lukemaan.
Terhi Murtoniemi kuitenkin lisää, että toki opettelemisessa mennään lapsen ehdoilla. Jos lapsi oppii helpommin nuoteista kuin korvakuulolta, hän saa käyttää myös nuotteja apuna oppimisessa.
Yksitoistavuotias Nina Osei-Bansu on soittanut Näppäreissä esikoululaisesta saakka. Näppäriorkesterilla on annettavaa konkarillekin.
– Kappaleet ovat kivoja, ja opin koko ajan myös uutta. Käyn erikseen soittotunneilla, joten tekniikkaa opin siellä, hän sanoo.
Orkesterissa ei ole ikärajaa, joten mukana soittamassa voi olla myös koko perhe. Vuosaaressa soittimiin ovat tarttuneet yhdet vanhemmat, mutta useampi vanhemmista osallistuu Näppäreiden harjoituksiin kuuntelemalla. Terhi Murtoniemi kertoo, että vanhemmat ovat kommentoineet tiistain harjoitusten kuuntelemisen olevan heidän viikkonsa kohokohta.
Gulistan Kizmazista on mukava kuunnella lasten soittoa, ja hän näkee positiivisena sen, että harjoitusten lomassa myös aikuiset tutustuvat toisiinsa. Toiminta edistää yhteisöllisyyttä ja karsii ennakkoluuloja.
Kizmazin perheen lapset ylläpitävät kotona Suomessa myös kurdien omaa kulttuuriperintöä. Merve Kizmaz kuunteli Youtubesta perinteisen kurdilaulun ja opetteli soittamaan sen korvakuulolta pianolla. Alina Järvelä puolestaan teki kappaleesta sovituksen Näppäreille.
Näppäriorkesterin kautta autetaan lapsia ja nuoria tutustumaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kulttuuriperintöön.
– Näppäreissä emme ole vielä soittaneet kappaletta, mutta olemme harjoitelleet sitä kotona, Ronja Kizmaz sanoo.
Jaa tämä artikkeli: