Polttoainetta puhallusautolla. Veli-Matti Saarinen kiinnittää letkun siiloon, ja Turengista tuotu pellettilasti puhalletaan paineilmalla autosta siiloon.
Pellettiä kattilaan
Hanasaaren voimalaitoksessa poltetaan koemielessä puu-pellettiä marras–joulukuussa. Tavoitteena on tuottaa enemmän uusiutuvaa energiaa.
Teksti Eira Serkkola
Kuva Esko Jämsä
Helsingin Energian toimitusjohtaja Pekka Manninen klikkaa hiirtä Hanasaaren voimalaitoksen valvomossa. Näin käynnistyy puupellettien koepoltto laitoksessa, joka tähän asti on kehrännyt kaupunkilaisille sähköä ja kaukolämpöä pelkästään mustista, fossiilisista polttoaineista: kivihiilestä ja käynnistysvaiheissa raskaasta polttoöljystä.
Kaksikymmentä koepolttopäivää on pieni askel energiantuotannossa. Mutta se on silti askel kivihiiliriippuvuuden vähentämiseen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi viime tammikuussa Helsingin Energian päivitetyn kehitysohjelman, jonka mukaan 20 prosenttia polttoaineista pitäisi olla uusiutuvia vuoteen 2020 mennessä, ja lisäksi hiilidioksidipäästöjä on leikattava 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta.
Viime vuonna Helsingin Energian päälähde sekä sähkön- että lämmöntuotannossa oli maakaasu (51 prosenttia). Kivihiilen osuus oli sähköntuotannossa 21 ja kaukolämmössä 42 prosenttia. Uusiutuvia energianlähteitä käytettiin sähköntuotannossa 8 prosenttia, joten kirittävää on.
Voimalassa poltetaan pääasiassa venäläistä kivihiiltä, joka ensin jauhetaan myllyssä hienoksi. Myllyssä pyörii yhdeksän jumppapallon kokoista onttoa rautapalloa. Sahanpurusta ja lastusta puristetut pelletit syötetään samaan myllyyn ja poltetaan yhdessä hiilen kanssa. Mitä hienompaa jauho on, sitä paremmin se palaa.
– Olemme rakentaneet voimalan kylkeen 25 metriä korkean siilon, johon mahtuu sata kuutiota pellettejä. Lisäksi on rakennettu syöttöjärjestelmä, joka ohjaa pelletit höyrykattilalle, kertoo Hanasaaren voimalaitospäällikkö Jarmo Hagström .
Kokeissa tutkitaan, miten pelletin käsittely onnistuu ja miten pelletti jauhautuu. Mikä on pelletin maksimiosuus, joka voidaan syöttää myllyn läpi? Miten pelletti palaa ja miten se vaikuttaa laitoksen päästöihin?
Varsinaisesti pellettiä päästään polttamaan vuonna 2014, jolloin se korvaisi 10 prosenttia kivihiilestä Hanasaaressa ja Salmisaaressa.
Tämä ei kuitenkaan riitä tavoitteiden saavuttamiseen. Kehitysohjelma esittää päävaihtoehdot: joko tehdään suuri remontti sekä Salmisaaressa että Hanasaaressa, niin että pellettiä tai paahdettua biomassaa voitaisiin käyttää seospoltossa jo 40 prosenttia. Tämä vaatii erillisen jauhatuksen sekä omat syöttöjärjestelmät ja polttimet. Tai sitten rakennetaan uusi monipolttoainevoimala Vuosaareen. Se on miljardiluokan investointi.
Toimitusjohtaja Mannisen mukaan uusikaan voimala ei voi käydä sataprosenttisesti biomassalla.
– Sillä tuotetun höyryn lämpötilaa on nostettava esimerkiksi kivihiilellä, jotta saadaan paras teho irti.
Tehokkain tapa torjua ilmastonmuutosta on Mannisen mukaan energiatehokkuuden parantaminen niin tuotannossa, jakelussa kuin kulutuksessakin. Hän on ylpeä siitä, että Helsingin Energian yhteistuotantovoimalaitosten, siis sähköä ja kaukolämpöä samassa prosessissa tuottavien, hyötysuhde on kansainvälistä huipputasoa.
– Kaikilla laitoksillamme toteutettiin viime vuonna tehonnostoinvestoinnit, mikä lisää sähkötehoa 30 megawattia. Energiansäästöneuvontaan panostetaan paljon, Manninen mainitsee.
Helsingin Energia on mukana tuulivoimahankkeissa muualla Suomessa sekä biohiilen ja synteettisen biokaasun kehitystyössä. Se osallistuu aurinkoenergian pilottiprojektiin Östersundomissa Sakarinmäen koulukeskuksessa.
Biohiili on puuainetta, joka saadaan vielä pellettiäkin tiiviimpään muotoon paahtamalla. Se vie puolet vähemmän tilaa kuljetuksessa ja varastoinnissa.
Energialaitoksen kehitysohjelma ulottuu vuoteen 2050 asti. Lopullisena tavoitteena väikkyy hiilineutraali energiantuotanto. Sitä odotellessa kivihiililaivat käyvät vielä purkamassa lastinsa Helsingissä lukemattomia kertoja.
Jaa tämä artikkeli: