Pennusta kasvaa poliisikoira
Narupallo on Maunolle mahtava palkinto onnistumisesta. Poliisikoiraohjaaja Juha Rantanen kouluttaa koiraa tehtävien avulla.

Narupallo on Maunolle mahtava palkinto onnistumisesta. Poliisikoiraohjaaja Juha Rantanen kouluttaa koiraa tehtävien avulla.

Pennusta kasvaa poliisikoira

Kun poliisin partioauto lähestyy tuttua harjoitusrakennusta, koiranhäkistä alkaa kuulua tarmokasta ja voimistuvaa vikinää.

Ruskean punertava belgianpaimenkoira Mauno hyppää täpinöissään, häntä vispaten ulos autosta valmiina työhön. Harjoituksia tehdään leikin varjolla, sillä mitä hauskempaa tekeminen on, sitä parempi poliisikoira siitä tulee. Ensimmäisenä harjoitellaan tyynyllä.

”Mahtava veikko, hienosti tehty! kehuu vanhempi konstaapeli, poliisikoiraohjaaja Juha Rantanen työkaveriaan, kun tämä tarttuu muristen tyynyyn ja hellittää siitä hampaansa heti pyydettäessä.

Tehtävien tarkoituksena on opettaa eläimelle tottelevaisuutta ja ihmisten suojelua. Esimerkiksi pureminen on monelle koiralle yllättävän kova paikka. Hampaita vilautetaan vasta pakon edessä.

Seuraavaksi Rantanen ottaa esille narupallon, joka on kenties Maunon rakkain esine.

Käskyt: sivulle, istu ja maahan juurtuvat sen mieleen napakasti. Kun koira nappaa pallon suuhunsa palkinnoksi, se hyrisee tyytyväisenä ja vilkuilee ohjaajaansa kujeilevasti. 

”Pallo on Maunolle aivan mahtava tili – tällä on näitä tilipäiviä vähän useammin kuin ihmisellä”, Rantanen naurahtaa.

Virtaa kuin pienessä patterissa

Golfkentällä on pureva viima, mutta se ei Maunon tahtia hidasta. Koira odottaa, kun Rantanen kätkee sille pieniä makupaloja maastoon. Sen jälkeen se alkaa nuuhkia uteliaasti maata ja löytää vikkelästi kätköt.

Näin Mauno oppii etsimään kadonneita ihmisiä ja rikoksentekovälineitä sekä päättelemään, mihin suuntaan etsitty on lähtenyt rikospaikalta. Hännänheiluttajan nenä on verraton työväline.

Yhä useammin koira etsii hoitolaitoksesta karannutta muistihäiriöistä vanhusta. Ihmisen jalanjäljen jättämä painauma muuttuu koiran nenässä hajumolekyyleiksi. Se voi haistaa jopa useiden päivien takaiset jäljet.

”Mauno on väsymätön moottori, joka jaksaa juosta metsässä vaikka kaksi tuntia putkeen. Vapaa-ajoillaan eläin lataa akkujaan nukkumalla”, kertoo Rantanen.

Koira telmisi mielellään myös perheen lasten kanssa. Vaikka se on sydämellinen ja kiltti, joskus pienet lapset säikähtävät sen innokkuutta, ja leikki päättyy itkuun.

Kun Rantanen aikoinaan kysyi kolmivuotiaalta pojaltaan, mikä koiralle laitettaisiin nimeksi, oli vastaus persoonallinen: tehdään siitä keittiö!

”Lopulta päätin nimetä sen Maunoksi, onhan se ihan Maunon näköinen.”

Pentu vierailee päiväkodissa

Vaikka koira on tärkeä apu vaarallisissakin poliisitehtävissä, ihan suden suuhun sitä ei laiteta. Jos vastassa on aseistautunut ihminen tai äkkipikainen huumerikollinen, koiraa ei yleensä käytetä. Toisinaan taas jo eläimen läsnäolo rauhoittaa tilanteen.

Poliisikoirat pyritään tekemään ihmisille mahdollisimman tutuiksi, ja niinpä Maunokin on vieraillut jo päiväkodeissa ja ulkoilmatapahtumissa. Viimeksi koira ilostutti lapsia Kilon päiväkodissa. Lapset olivat innoissaan ja halusivat silittää koiraa.

Koska Mauno vasta harjoittelee poliisikoirana olemista, se ei ole vielä tehnyt varsinaisia poliisikoiratehtäviä. Rantanen aavistelee, että mikäli kaikki menee yhtä hyvin kuin tähän asti, ensi kesänä Mauno todennäköisesti löytää kadonneen tai nappaa ensimmäisen ”rosvon.” 

Espoossa on yhdeksän poliisikoiraa

Ensimmäiset poliisikoirat tulivat Suomeen Saksasta 1900-luvun alussa. Tällä hetkellä Espoossa on yhdeksän poliisikoiraa, joista seitsemän työskentelee Kilon poliisilaitoksen palveluksessa.

Koirat ovat useimmiten saksanpaimen- tai belgianpaimenkoiria, myös roturisteyksiä käytetään. Partiokoirat jäljestävät rikollisia, etsivät kadonneita esineitä ja ihmisiä sekä suojelevat. Osa on saanut erikoiskoulutuksen huumeiden, räjähteiden, palavien nesteiden tai vainajien etsintään tai palonsyyntutkintaan.

On myös koiria, jotka etsivät järjestäytyneen rikollisuuden jäljiltä kätkettyä rahaa. Poliisikoiraksi soveltuu energinen ja utelias koira, jolla on polttava into työhön. Koira ei saa säikähtää korkeita paikkoja, rappusia, ahtaita tiloja eikä kovia ääniä.

Poliisikoira asuu kotona

Mitä sosiaalisempi koira on, sitä paremmin se sopeutuu myös työyhteisöön. Vapaa-ajat poliisikoira asuu ohjaajansa perheessä. Poliisikoirat jäävät eläkkeelle noin 10-vuotiaina, mutta joskus loukkaantuminen tai sairastuminen lopettaa työuran aikaisemmin.

Joskus sattuu tikkaustakin vaativia tassuvammoja, kun eläin astuu esimerkiksi olutpullon sirpaleisiin. Myös lihasrevähdykset, nivelrikko ja hammasvauriot ovat tavallisia.

Välillä menee useampi työvuoro niin, ettei koiralle tule yhtään poliisikoiratehtävää. Joskus taas tehtäviä voi olla yhden työvuoron aikana jopa kymmenkunta. Ei ole tavatonta, että yhdessä tehtävässä vierähtää monta tuntia.

Koirien koulutuksesta vastaa Hämeenlinnan poliisikoiralaitos. Poliisikoiria tulee myös ulkomailta. Niin harjoitusrakennuksista kuin koiristakin on pulaa. Poliisikoiralaitos ostaa jatkuvasti palveluskoirarotuisia koiria. Koiran koulutus pennusta työkoiraksi kestää kahdesta kolmeen vuotta, jonka jälkeen eläin saa erikoiskoulutuksen.

Jaa tämä artikkeli:

Kommentoi