Lapsi on mestari kehittämään ilmisodan ruokailusta. Kuva: David Trood / Gorilla
Perhe voi paremmin, kun arjessa on sovittu järjestys
Perheen arkirutiinit tarvitsevat hyvin suunnitellun aikataulun ja siinä pysymisen.
Keittiössä vallitsee pysyvä kaaos, kun perheenjäsenet tulevat ja menevät välipaloineen kuka milloinkin. Viikonloppuisin nukutaan puolille päiville, ja päiväunet venähtävät iltaan. Joka ilta on kauhea tappelu television katselusta, ja nukkumaanmeno vaatii konsteja. Taas kerran unohtui harjata hampaat. Kasvattajan mieli on uupumuksesta sumea.
Arkielämä on monissa perheissä pelkkää selviämistä perusasioista, kuten syömisestä ja nukkumisesta. Lasten oikuttelu suistaa koko perheen raiteiltaan. Kaikki tekemiset keskeytyvät miten sattuu, ja ajankäyttö karkaa käsistä.
Näihin ongelmiin löytyy ratkaisu perheen arkirutiinien hyvin suunnitellusta aikataulusta ja sen säännöllisestä noudattamisesta. Toimittaja ja kolmen lapsen äiti Tuulia Matilainen on kirjoittanut kirjan Lapsi elää rutiineista – Helppo ja hyvä arki. Kirja on käytännön opas sujuvaan lapsiperhearkeen. Siinä neuvotaan kädestä pitäen, mihin aikaan herätään, missä järjestyksessä syödään ja toimitetaan päivän puuhat, ja miten mennään nukkumaan ilman rasittavia kommervenkkejä.
Säännöllisyys luo lapselle turvaa ja vapauttaa vanhempien aikaa ja voimia. Elämä on tasapainoista ja ennakoitavaa.
– Kun esikoiseni syntyi, luin kaikenlaisia oppaita, mutta mistään ei löytynyt konkreettisia neuvoja arkielämän järkeväksi järjestämiseksi. Kahden nuoremman lapseni synnyttyä aloin itse merkitä muistiin, millaiset käytännöt toimivat.
Onko järjestys järkevää vai tiukkapipoista?
Pienten lasten vanhempina on nyt sukupolvi, jonka huomattava enemmistö on tietoinen varhaislapsuuden merkityksestä ihmisen koko elämänikäiselle hyvinvoinnille. Kasvatus on vanhemmille tärkeä henkilökohtainen projekti ja onnistumisen haaste. Silti monella ei vanhemmaksi tullessaan ole kokemusta lastenhoidosta.
– Ei ole ketään, jolta kysyä neuvoa, ja jos olisikin, äidit ja isät eivät kehtaa tunnustaa omaa avuttomuuttaan. Tuntuu nololta, kun fiksu ja pärjäävä ihminen uupuu omiin kotiasioihinsa, Matilainen kertoo.
Matilaisen kirja on herättänyt voimakkaita tunteita ja vilkasta keskustelua internetin keskustelupalstoilla. Jotkut ovat kiitelleet, että sen neuvojen turvin hankalat aamut ovat tulleet mukavammiksi. Toiset taas pitävät aikataulutettua elämää ahdasmielisenä ja konservatiivisena.– Arvasin reaktiot etukäteen. Olen tyytyväinen, koska kaikki keskustelu lasten hyvinvoinnista on hyvästä.
Pettymyksen sietokyky koetteilla
Miksi sitten lapsiperheiden elämä voi olla niin vaikeaa?
Nuoren parin muuttuminen pienen lapsen vanhemmiksi on todella iso muutos vapaasta omaehtoisesta elämästä.
– Mikä on sopinut lapsettomille, ei sovi lapsiperheelle: aikaa vievät harrastukset, myöhäiset illanistujaiset ja pitkät shoppailu- ja ravintolareissut ystävien kanssa. Kun tämän ymmärtää jo lasta suunnitellessaan, menoista luopuminen ei ole uhraus, vaan tietoinen valinta.
Lapset tuovat mukanaan toisenlaista iloa ja elämänsisältöä. Kaikkea hyvää ei saa yhtä aikaa, ja lapsivaihe on loppujen lopuksi lyhyt pätkä elämänkaarta.
Moni toivoo, että siirtyminen stressaavasta työelämästä äitiyslomalle tai hoitovapaalle olisi lepolomaa. Uusille tavoille opettelu on kuitenkin täyttä työtä. Imetys auttaa naisia asettumaan lapsiperherutiineihin, mutta isiltä se vaatii enemmän tietoista tahtomista ja ryhtymistä.
Matilainen korostaa, että vanhempien on sovittava ja huolehdittava perheen aikatauluista yksissä tuumin. Jos vastuu jää yksin äidille, parisuhdekin kärsii.
Rutiineista ja aikatauluista huolehtiminen on rajojen asettamista. Monessa perheessä tilanne luisuu käsistä, koska vanhemmat eivät kestä lasten pettymystä, kun jotain pitää tai ei saa tehdä. Tuntuu helpommalta antaa periksi kuin sietää lapsen raivoamista, huutamista ja sätkimistä.
– Kun lapsi oppii, että kiukuttelemalla pääsee vanhempien asettamista rajoista, elämä menee mielivaltaiseksi. Siitä kärsivät lopulta kaikki.
Säännöllisyys luo lapselle turvaa ja vapauttaa vanhempien aikaa ja voimia.
Korjausliike vellovasta elämäntavasta rutiineihin ja järjestykseen voi tuntua hankalalta, mutta ei kauan, Tuulia Matilainen rohkaisee. Pian kaikki voivat paremmin, ovat virkeämpiä ja koko kotielämä on rauhallisempaa. Sovitut säännöt ja aikataulut tuottavat hedelmää myös pitkällä tähtäimellä. Lapsen kasvaessa on helppo lisätä uusia ikäkauteen sopivia tehtäviä ja vastuita. Niissä kasvun vaiheissa, joissa lapsi erityisesti koettelee rajojaan, on kaikilla helpompaa, kun rajat ovat selvät.
– Kun perheessä jää aikaa ja voimia muuhunkin kuin perusasioiden jatkuvaan säätämiseen, vanhemmat voivat päästä lastensa kanssa syvempiin suhteisiin. Perheenjäsenet voivat keskustella, väitellä, tehdä kotihommia ja harrastaa yhdessä – siis viihtyä aidosti keskenään.
Tuulia Matilainen: Lapsi elää rutiineista – Helppo ja hyvä arki. Gummerus 2008, 31 e.
Jaa tämä artikkeli: