Perhekerho on kuin kielikylpy
Zihan, Zi Qi ja Milia osallistuivat iltaperhekerhoon Suvelan kappelilla. Kuva: Liisa Huima

Zihan, Zi Qi ja Milia osallistuivat iltaperhekerhoon Suvelan kappelilla. Kuva: Liisa Huima

Perhekerho on kuin kielikylpy

Espoossa Suvelan kappelin iltaperhekerhosta on muodostunut monikulttuurinen kohtaamispaikka lapsille ja vanhemmille.

Vilskettä riittää, kun parikymmentä tenavaa vanhempineen kokoontuu keskiviikkoiltana Espoossa Suvelan kappelille iltaperhekerhoon. Hartaushetken aikana pienimmillä on vaikeuksia pysyä paikallaan, mutta yhteislaulut vetävät myös vilkkaimpien vilistäjien huomion puoleensa.

Vaan eipä tänne toisaalta ole pönöttämään tultukaan. Avoimessa perhekerhossa vanhemmat ja lapset pääsevät hartaushetken lisäksi askartelemaan, leikkimään ja viettämään mukavaa aikaa yhdessä. Vaikka kerhokielenä puhutaan suomea, täällä kuulee kieliä ympäri maailman.

”Täällä käy suomalaisten lisäksi paljon kiinalaisia, vietnamilaisia, venäläisiä ja kambodžalaisia perheitä. Yhdessä vaiheessa oli myös espanjalaisia ja saksalaisia, ja puhutaan täällä toisinaan ruotsiakin”, kertoo lastenohjaaja Kim Lähde.

Askartelu kuuluu iltaperhekerhon ohjelmaan. Tällä kertaa pahvista, paperista ja liimasta rakennettiin linnunpönttöjä.

Luontevasti monikulttuurinen

Suvelan kappelin iltaperhekerhosta ei ole tarvinnut tekemällä tehdä monikulttuurista, vaan siitä on muodostunut sellainen aivan itsestään.

Resepti kerhon suosioon on yksinkertainen: lastenohjaaja Miia Korttila uskoo, että keskeisiä syitä ovat kellonaika ja kerhokieli. Illalla pidettävään kerhoon ehtivät niin päivätöissä käyvät vanhemmat kuin päivähoidossa olevat lapset, hän toteaa.

Suomenkieliseen kerhoon on hänen mukaansa matala kynnys osallistua, vaikka suomi ei taipuisikaan sujuvasti.

”Toiminta on suunnattu lapsille, joten vähälläkin kielitaidolla pärjää. Paljon esimerkiksi näytetään, mitä tehdään”, Korttila sanoo.

Natalia Tershukova on käynyt lastensa kanssa kerhossa jo kolme vuotta, ja hänestä kerho tarjoaa oivan tilaisuuden suomen oppimiseen.

 

Kaverini kertoi, että Suvelan kappelilla on ihana perhekerho.

 

”Vielä kolme vuotta sitten en puhunut suomea. Työpaikalla oli vain venäläisiä, mutta täällä tapaa suomalaisiakin”, hän kertoo.

Kolmen vetäjän ohella kerhossa on kieliharjoittelijoita eri puolilta maailmaa. Harjoittelijat ovat täällä oppiakseen suomea, ja samalla he tuovat oman kielitaitonsa kerholaisten avuksi.

Sana leviää epävirallisia teitä

Kun resepti toimii, siitä kerrotaan myös kaverille. Iltaperhekerhon markkinointi onkin pitkälti perustunut siihen vanhimpaan metodiin, eli puskaradioon.

Tätä reittiä myös Tershukova kuuli kerhosta.

”Kaverini kertoi, että Suvelan kappelilla on ihana perhekerho”, hän sanoo.

Lapset puhaltavat kynttilän sammuksiin hartaushetken päätteeksi yhdessä lastenohjaaja Miia Korttilan (oik.) kanssa.

Tershukovan tapaan Yukho Sok-Sar on käynyt kerhossa vanhimman lapsensa kanssa jo vuosia, ja kutsunut ystäviäänkin mukaan. Nyt mukana on viisivuotiaan Sofian lisäksi kymmenenviikkoinen tytär Sanni.

Perhekerhossa vanhemmat antavat toisilleen vertaistukea, ja vaikeistakin aiheista voidaan puhua.

”Varsinkin maahanmuuttajana voi tuntua joskus yksinäiseltä. Täällä tapaa muita, ja tuntuu hyvältä miten ohjaajat ottavat lapset vastaan. Myös lasten on tärkeää nähdä muita lapsia”, Sok-Sar sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: