Perhekerhot ja nuorisotyö kasvoivat Vantaan seurakunnissa
Isostoiminta ja rippileirit ovat suosittuja Vantaalla.

Isostoiminta ja rippileirit ovat suosittuja Vantaalla.

Perhekerhot ja nuorisotyö kasvoivat Vantaan seurakunnissa

Jumalanpalvelusten osallistujien, avioliittoon kirkollisesti vihittyjen ja kastettujen määrät laskivat hieman vuonna 2013. Tämä käy ilmi Vantaan seurakuntien toimintakertomuksesta.

Kaikki seurakuntien toiminnasta kertovat käyrät eivät kuitenkaan osoita alaspäin, sillä rippikoulutyön suosio on säilynyt suurena ja viime vuosina jopa kasvanut. Kun edellisvuonna rippikoulun kävi 74,1 prosenttia ikäluokasta, tänä vuonna luku oli 74,7 prosenttia. Vuonna 2011 luku oli 72,7 prosenttia, joten suunta on selvä. Rippikoulun kävi viime vuonna 1672 vantaalaista.

Isostoiminta on nuorisotyön hitti

Isostoiminnasta on tullut nuorisotyön hitti, sillä isoskoulutukseen osallistujien määrä on kolmessa vuodessa kasvanut yli sadalla. Viime vuonna isoskoulutuksen kävi 709 nuorta, joista 413 toimi leireillä isosina.

Myös varhaisnuorten, nuorten ja nuorten aikuisten kerhot kasvattivat kävijämääriään. Varhaisnuorten kerhoissa oli kevään ja syksyn 2013 aikana 1873 kerholaista ja nuorten ja nuorten aikuisten kerhoissa 500.

Koululaisten iltapäiväkerhoissa Vantaan seurakunnat on selvästi suurin toimija Vantaalla. Vantaan kaupungin tilastojen mukaan seurakunnilla oli viime vuonna 15 kerhoa, mikä oli 27,8 prosenttia Vantaan iltapäiväkerhoista.

Perhekerhot vetävät väkeä

Hyvin suosittu toimintamuoto ovat perhekerhot, joihin voivat osallistua äidit ja isät lapsineen. Aikuisten käyntikertoja oli viime vuonna 14 385 ja lasten 23 680. Laskussa olivat päiväkerholaisten ja pyhäkoululaisten määrät.

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi seurakuntien toimintakertomuksen 10.6. kokouksessaan. Kirkkovaltuusto hyväksyi myös tilinpäätöksen, joka oli vajaat 2,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Ylijäämään vaikutti se, että osa vuoden 2014 verotuloista tilitettiin jo vuoden 2013 puolella, osa investoinneista siirtyi eteenpäin ja seurakunnissa säästettiin. Henkilökunnan määrä laski vuoden aikana 17 henkilötyövuodella.

Yhteinen kirkkovaltuusto päätti käyttää osan ylijäämästä seurakunnille suunnattuun sopeuttamis- ja kehittämisrahaan. Yhteensä 950 000 euroa on tarkoitus käyttää neljän vuoden aikana. Rahalla voidaan helpottaa paikallisseurakuntien tiukkaa taloustilannetta.

Kuva: Sanna Krook/Kirkon kuvapankki

Jaa tämä artikkeli: