null Perinneleikit pyörivät pihoilla edelleen

Ketjuhippa vauhdissa Komeetan koulun pihalla. Mikael Siekkinen, Laurens van der Helm, Einari Stenberg ja Sanni Malkki säntäävät luokkakavereidensa perään saadakseen ihmisketjuunsa jatkopaloja. Kuva: Jani Laukkanen

Ketjuhippa vauhdissa Komeetan koulun pihalla. Mikael Siekkinen, Laurens van der Helm, Einari Stenberg ja Sanni Malkki säntäävät luokkakavereidensa perään saadakseen ihmisketjuunsa jatkopaloja. Kuva: Jani Laukkanen

Perinneleikit pyörivät pihoilla edelleen

Komeetan koulun pihalla kuhisee. 10–11-vuotiaat olarilaiset näyttävät ehtivän yhtä aikaa joka ilmansuuntaan. Luokanopettaja Hanna-Leena Lapinoja viheltää pilliin, ja neljäsluokkalaiset saadaan nopeasti kokoon. Alkaa ketjuhippa.

”Olen opettanut näitä oppilaita ekaluokasta saakka, ensimmäisinä vuosina myös liikuntaa. Jumppatunteja oli keväisin vain yksi viikossa, joten ei ollut järkevää lähteä koulun pihaa kauemmas. Silloin ryhdyimme leikkimään pihaleikkejä”, Lapinoja kertoo.

 Opettajalle tutuimmat leikit olivat luontevasti ensimmäisinä ohjelmassa. ”Yllättävän monille Kymmenen tikkua laudalla, Väri, Peili ja muut klassikot olivat tuttuja jo ennestään. Oli mukava huomata, että omat lapsuuden leikit, joita myös mummini kertoi pienenä leikkineensä, elävät edelleen.”

Kestosuosikkeja ja uutuuksia

Neljäsluokkalaiset Sanni Malkki, Einari Stenberg, Mikael Siekkinen ja Laurens van der Helm luettelevat empimättä suosikkileikit niitä kysyttäessä.

”Hippa, Keinupehmis, Kirkonrotta, Kymmenen tikkua laudalla ja Pii laskee. Ja liikuntatunnilla Lipunryöstö”, kuuluu yksimielisenä kuorona.

Leikkejä he kertovat oppineensa sekä koulussa opettajalta että kotipihoilla muilta lapsilta. Uusin tulokas on hippaleikki Pii laskee, ja lapset keksivät pihaleikkejä itsekin. Einari ja Mikael kertovat kehittelemästään Pallokrokosta.

”Olarin asukaspuistossa on kiipeilyteline, jonka alla on hiekkaa, Pallokrokoa pelataan siellä. Pallolla yritetään osua telineellä olevia, mutta päähän tai kenkiin ei saa tähdätä. Jos joku leikkijöistä on maassa, ja pelinjohtaja laittaa pallon maahan ja sanoo ’kroko’, jää pallonheittäjäksi se, joka on silloin maassa. Jokaisella on kolme ’helttiä’ eli elämää”, pojat selvittävät.

Hanna-Leena Lapinoja kertoo, että luokan pojat ovat kehitelleet koulunpihalle oman pelin.

”Tennispallolla pelattavan käsi- ja jalkapallon yhdistelmän monimutkaiset säännöt he kirjoittivat paperille ja antoivat ne minullekin, jotta voin tarvittaessa toimia tuomarina.”

Leikin tärkein tehtävä on leikki itse

Hanna-Leena Lapinojan mielestä pihaleikeillä on monta merkitystä. Liikunnan lisäksi sosiaalinen tapahtuma opettaa toisten huomioimista ja sääntöjen noudattamista.

”Tärkeää on myös ihan vain oppia leikkimään – osataan ottaa yhdessäolo leikin kannalta, eikä aina tarvitse olla niin tosissaan”, Lapinoja painottaa.

Syrjään vetäytyville pihaleikit ovat helppo tapa tulla ryhmään.

”Ei ole olemassa hyviä tai huonoja leikkijöitä. Arempikin reipastuu nopeasti pihaleikeissä”, Lapinoja vakuuttaa.

Pihaleikit ovat myös tasa-arvoisia; niissä pärjäävät sekä tytöt että pojat. Paitsi Lipunryöstössä, jonka poikien joukkue useimmin voittaa, sanovat Einari ja Laurens.

”Se johtuu varmaan siitä, että pojat ovat rohkeampia, ja nopeampiakin”, pojat miettivät.

”Tytöt leikkii välitunneilla ehkä eniten hippaa”, tuumii Sanni. ”Pojat otetaan tietysti mukaan, jos vain haluavat tulla.”

Sanni myöntää, että tytöt kirkuvat enemmän, jos poikia on mukana leikissä. Syy tähän ikiaikaiseen mysteeriin ei yhdessä pohtimallakaan selviä.

Komeetan koulun oppilaat esittelevät pihaleikkeijä myös Eija Harjun kuvaamilla videoilla, joita voi käydä katsomassa osoitteessa www.lastenkirkko.fi

Perinneleikit ry pitää lystiä elossa

Kolme vuotta sitten perustetun Perinneleikit ry:n tarkoituksena on säilyttää, elvyttää ja koota erilaisia perinneleikkejä. Yhdistys julkaisee perinneleikkikirjoja, joita se jakaa päiväkoteihin ja peruskouluille. Leikkien sääntöjä on koottu myös yhdistyksen nettisivuille.

”Tavoitteena on, että lapset ja aikuiset kokoontuisivat ja leikkisivät yhdessä vanhoja perinneleikkejä. Haluamme myös saada ihmisiä vähentämään tietokoneen ’hupikäyttöä’ ja lisäämään sosiaalista ja mukavaa hyötyliikuntaa”, kertoo Perinneleikit ry:n toiminnanjohtaja Johan Chilov.

”Uusin projektimme on Smart -automme Martti II, joka kiertää kouluissa, päiväkodeissa ja tapahtumissa joissa on lapsiperheitä. Ohjaajamme kertovat ja opettavat perinneleikkejä lapsille ja aikuisille. Auto kiertää tällä hetkellä Etelä-Suomen alueilla sen mukaan kun sitä tilataan erillisiin tapahtumiin.”

Perinneleikit viehättävät myös nykyajan lapsia.

”Mielestäni perinneleikit eivät ole jääneet muiden viihdykkeiden jalkoihin, vaikka niitä leikitäänkin vähemmän kuin ennen. Suosikkeja ovat Tervapata, Polttopallo ja Säkkijuoksu.”

www.perinneleikit.fi

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.