Taisteluase. Energinen Roxana Crisólogo Correa käyttää hyväksi sosiaalista mediaa saadakseen näkyvyyttä eri puolilta maailmaa Suomeen muuttaneille runoilijoille ja kirjailijoille.
Perulainen voimanainen
Roxana Crisólogo Correa tuo maahanmuuttajataustaiset kirjoittajat Runokuu-festivaalin Satakielikaupunkiin.
Teksti Marjo Kytöharju
Kuva Sirpa Päivinen
Perusta kotoisin oleva Roxana Crisólogo Correa on pienikokoinen, mutta hän osoittautuu melkoiseksi voimanaiseksi. Crisólogo Correa vetää Koneen Säätiön kaksivuotisen apurahan turvin projektia nimeltään Sivuvalo. Onko tämä suomalaista kirjallisuutta? Sen tarkoituksena on saada maahanmuuttajataustaiset runoilijat ja kirjailijat esiin suomalaisessa kirjallisuuskentässä.
Crisólogo Correan mukaan Suomessa ollaan kirjallisuuden alalla vielä kovin kiinni suomalaisuudessa, vaikka täällä alkaa olla jo iso joukko muualta muuttaneita runoilijoita ja kirjailijoita.
– On tärkeää, että saamme oman äänemme kuuluviin ja pääsemme vaikuttamaan asioihin.
– Kulttuuri ei voi olla muuttumaton kiviseinä, vaan siinä on tapahduttava koko ajan muutosta. Esimerkiksi Perun kulttuurille maahanmuuttajat ovat tehneet paljon hyvää.
Vuosi sitten alkaneen Sivuvalo-projektin myötä on erikielisiä runoilijoita ja kirjailijoita alettu nähdä enemmän muun muassa suomalaisilla kirjallisuusfestivaaleilla. Sivuvalo on järjestänyt myös omia tapahtumia.
– Osallistuimme jo vuosi sitten Runokuu-festivaaleille, mutta tänä vuonna olemme siellä vielä paremmin esillä, toteaa Roxana Crisólogo Correa.
Kansallisteatterin Lavaklubin Runokuu-klubilla on ensi perjantaina Satakielikaupunki-ilta. Siellä Crisólogo Correa sekä irakilainen Yousif Abu Al-Fawz, venäläinen Polina Kopylova ja meksikolainen Daniel Malpica esittävät suomeksi runonsa, jotka kertovat heidän kokemuksistaan Helsingin eri kaupunginosissa.
Runonlausujien taustalla näkyy digitaalinen kartta, josta selviää, mistä päin Helsinkiä runot kulloinkin kertovat. Sivuvalo toteuttaa runokartan yhteistyössä eurooppalaisen City Ghettos of Today -projektin kanssa. Runoesitysten yhteydessä kuullaan kolumbialaisen sellistin Sergio Castrillon musiikki-improvisaatioita. Esitysten jälkeen keskustellaan erilaisista Helsingeistä, joihin muualta Suomeen muuttaneet ovat törmänneet.
Ilta päättyy European Theatre Collectiven järjestämään Finnphonia Emigrantican esitykseen, joka sisältää suomalaisten kirjoittajien tekstejä suomalaisuudesta eri kielillä. Esitys tekstitetään suomeksi.
Kolme runokirjaa espanjaksi julkaissut Roxana Crisólogo Correa lausuu Runokuu-klubilla runon Kalliosta, jossa hän on asunut aiemmin.
– Pidin erityisesti Hakaniemen torista, koska se toi mieleeni lapsuudenkotiani lähellä olleen eläväisen torin tuoksuineen.
Crisólogo Correalle muodostui torilla tärkeäksi paikaksi Siskon kahvila, jossa hän viihtyi talvellakin kuuntelemassa, kuinka eläkeläiset puhuivat politiikasta, jalkapallosta ja muista ajankohtaisista asioista. Siellä tutustui ihmisiin eri tavalla kuin monessa muussa paikassa.
– Mieleeni on jäänyt, miten pieni mummo joi kerran siellä kylmänä päivänä kahvia. Se oli kuin suoraan Kaurismäen elokuvasta, Crisólogo Correa nauraa.
Sivuvalo-projekti on koonnut maahanmuuttajataustaisten runoilijoiden ja kirjailijoiden tekstejä Into Kustannuksen julkaisemaan libro cartonero -kirjaan.
Tällä viikolla alkava Runokuu järjestetään nyt kymmenettä kertaa. Festivaaliin kuuluu lähes 40 kirjallisuuslähtöistä ja monitaiteista tapahtumaa. Edustettuina ovat kaikki kirjallisuuden lajit runoista ja novelleista romaaneihin ja tietokirjallisuuteen.
Päätapahtumapaikkana on Kansallisteatterin Lavaklubi, joka muuntuu festivaalin ajaksi Runokuu-klubiksi. Klubin aloittaa torstaina kansainvälinen Runokaravaani, jossa esiintyy suomalais-ugrilaisia ja länsieurooppalaisia runoilijoita. Luvassa on etnofuturismia, beatia, äänirunoa ja folkrockia.
Lauantaina klubilla vierailee festivaalin pääesiintyjä, amerikkalaisen kokeellisen runouden legenda Ron Silliman. Hän on tullut tunnetuksi niin San Franciscon 1960- ja 70-lukujen runopiireissä kuin 2000-luvun nettirunouden pioneerina. Tilaisuudella juhlistetaan myös hänen runoteoksensa ensimmäistä suomennosta.
Klubilla järjestetään ensi viikolla Tietokirjaraati, jossa julkkiskirjailijat ruotivat tietokirjallisuutta, sekä historiateemainen Prosak-klubi vierainaan kirjailijat Nadifa Mohamed ja Raija Oranen. Klubin ohjelma päättyy Runomaratoniin, ja siellä esiintyy 14 tänä vuonna teoksen julkaisevaa runoilijaa.
Runokuu huomioi myös lapset. Annantalolla järjestetään tulevana sunnuntaina Lasten Runokuu -tapahtuma ja Linnanmäellä on tarjolla koko perheen kirjallisia huvituksia monena päivänä.
Poetry Jam -klubilla Cafe Mascotissa Neljännellä linjalla on ensi perjantaina sukupolviteema. Siellä esiintyy muun muassa 90-vuotisjuhlaansa viettävä runoilija Kirsi Kunnas.
Runokuu-festivaalin järjestää Nuoren Voiman Liitto, ja se on Helsingin juhlaviikkojen yhteistyöfestivaali.
Lisätiedot: www.runokuu.fi
Jaa tämä artikkeli: