Jani Pietiläinen, Julius Runbin ja Kai Törmi harjoittelevat talotekniikan asentamista.
Pete hengaa amiksella
Verstaassa kolisee, kirskahtaa ja sihisee. Sinihaalaristen nuorten miesten joukossa on myös kirkon nuorisotyöntekijä.
Opiskelijoiden kädenjälki näkyy Tennistien koulurakennuksen seinillä. Maalauslinjan opinnäytteinä on tehty egyptiläisiä hahmoja, lattiaan maalattuja räsymattoja ja seinänkokoisia geometrisia kuvioita. Yhteen aulaan on ripustettu viestinnän opiskelijoiden tekemiä mainoksia.
Työsalissa ahertaa ryhmä TTLT B09. Se tarkoittaa, että nuoret opiskelevat ensimmäistä vuotta talotekniikkaa ja heistä tulee putkiasentajia.
— Naaman pitää näkyä koululla usein ja pitkään, ennen kuin voi kävellä luokkaan näin vain. Tietysti on oltava huomaavainen toisten työtä ja opiskelua kohtaan, sanoo erityisnuorisotyönohjaaja Petri Minkkinen Tikkurilan seurakunnasta.
Hän on yksi neljästä seurakunnan työntekijästä, jotka työskentelevät Varian eri toimipisteissä. Tennistie ja Rälssitie ovat Minkkisen aluetta.
Käytävillä muutamat nuoret moikkailevat Minkkistä. Kysytään kuulumiset.
Jos opinnot ontuvat
Vantaan ammattiopisto Varian Tennistien toimipisteessä opiskelee noin 1 500 nuorta. Heistä tulee esimerkiksi kulttuurin, liikenteen, hoitoalan, matkailun ja tekniikan ammattilaisia.
Koulu tarjoaa nuorille taidot ja tiedot ammattiin ja tien elämässä eteenpäin. Joskus koulunkäynti alkaa jumittaa. Tulee poissaoloja ja opintosuorituksia jää rästiin. Jopa valmistuminen uhkaa jäädä haaveeksi.
Variassa opinto-ohjaaja, kuraattori, erityisopettaja, terveydenhoitaja, psykologi ja seurakunnan erityisnuorisotyöntekijä ovat opiskelijan tuki-ihmiset. Jos opinnot eivät kulje, yleensä ensimmäisenä opinto-ohjaaja miettii opiskelijan kanssa, mitä tehdä. Sitten pohditaan, ketkä voisivat auttaa.
— Kysymykseni on, mistä poissaolot tai rästit johtuvat. On oltava tuntosarvet herkkinä kuulemaan, mikä on oikeasti estänyt nuorta oppimasta. Sanoin usein nuorille, että mulla on huoli susta, sanoo kulttuurialan opinto-ohjaaja Eija Jokinen.
"On oltava tuntosarvet herkkinä kuulemaan."
Opintojen ontumisella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, etteikö nuorella olisi päätä. Yleensä on kyse oppimisvaikeuksista, kotiongelmista tai masennuksesta.
— Opiskelijat ovat ihania ja oppimiskykyisiä. Siksi on niin surullista, jos opinnot eivät suju, Jokinen toteaa.
— Meidän tavoitteenamme on, että nuori asettuu hyvään, turvalliseen ja tasapainoiseen elämään, tiivistää Minkkinen.
Variassa keskeyttämiset ovat vähentyneet lähes puolella vuoteen 2006 verrattuna. Jokisen mukaan kukaan ei eroa koulusta ilman, että koululla on edes jokin tieto, mitä nuori aikoo jatkossa tehdä.
Koulun YK-joukot
Eija Jokinen nimeää kaksi asiaa, joiden takia opiskelijoiden ohjaus on koko ajan haastavampaa: läheisten vähäinen tuki ja nuorten mielenterveysongelmat. Taustat ovat kuitenkin aina monimutkaisempia.
— Toivon, että kaikki läheiset edes kysyisivät, mitä koulupäivään kuului ja missä nuori on ja kenen kanssa. On myös niitä läheisiä, jotka tekevät kaikkensa, mutta silti nuorella on vaikeuksia.
Tilanne voi olla erityisen hankala silloin, kun nuori ei saa riittävän ajoissa tarvittavia tukitoimia, esimerkiksi kuntoutusta tai terapiaa. Usein käy niin, että nuori saa terveyskeskuskäynnin jälkeen reseptin lääkitykseen ja palaa takaisin koulun penkille.
— Nuorten mielenterveyspalveluissa resurssit ovat aivan liian niukat, opo huokaa.
Seurakunnan työntekijän valtti opiskelijan tukemisessa on, että hän on ei-kenenkään-maalla. Hän ei kuulu koulun viralliseen organisaatioon.
— Olen koulun YK-joukot, hymähtää Minkkinen.
Seurakunnan työntekijä on myös ainoa, jolla on mahdollisuus lähteä päivän aikana koulun ulkopuolelle hoitamaan asioita nuoren kanssa. Voidaan käydä terveyskeskuksessa tai asuntoasioilla.
— Asiat ovat hyvin konkreettisia. Yhdessä täytetään esimerkiksi asuntohakemusta, Minkkinen kertoo.
Variassa nuorta ei helpolla jätetä. Minkkinenkin on ollut mukana soittamassa ovikelloja, jos nuorta ei koululla ole näkynyt eikä koulun puheluihin tai posteihin ole vastattu.
— Suurimmalla osalla nuorista menee ok. Me tulemme peliin, kun syntyy jokin huoli, tai mieluummin jo ennen sitä, muistuttavat Jokinen ja Minkkinen.
Luottamus syntyy käytävillä
Seurakunnan työntekijöitä kutsutaan hätiin myös, kun opiskelijaryhmässä on ongelmia, kuten kiusaamista. Joskus ryhmän kanssa lähdetään vaikka seurakunnan kurssikeskukseen päiväksi harjoittelemaan erilaisia tapoja olla porukassa.
Seurakunnan työntekijät ovat mukana tutoropiskelijoiden koulutuksissa ja pitävät tunteja elämänhallinnasta. Lisäksi he osallistuvat koulujen kriisiryhmiin. Työhön kuuluu toimia myös henkilökunnan henkisenä varaventtiilinä, jos tarvitaan.
— Liikun kouluilla parina kolmena päivänä viikossa, Minkkinen laskee.
Minkkisellä ei ole koululla omaa huonetta eikä päivystysaikoja, vaan hänet tapaa käytäviltä tai kahvilasta. Suorat yhteystiedot löytyvät opiskelijoiden oppaasta.
— Kun uudet opiskelijat aloittavat, me seurakunnan työntekijät käymme esittäytymässä ja järjestämme ryhmäytyksiä.
Opiskelijat vahvistavat Minkkisen näkemystä hänen koululla oleskelustaan.
— Se hengailee ja notkuu. Kiertelee ja kuulostelee fiiliksiä, kuvailevat maalausalan opiskelijat Anne Natunen ja Noora Leikas.
— Se sulautuu porukkaan, on riittävän rento.
Jaa tämä artikkeli: