Papin roolissa. Tapani Ruokanen aikoo pohtia itsenäisyyspäivän saarnassa isänmaan tilaa ja sen yhteyttä maailman tapahtumiin. Kuva: Sirpa Päivinen
Pieni ja sitkeä kansa
Tapani Ruokanen uskoo Suomen selviävän talouden myllerryksestä, kunhan eri tahot kokoavat voimansa.
Suomen Kuvalehden päätoimittaja Tapani Ruokanen on koulutukseltaan pappi, minkä vuoksi häntä pyydetään toisinaan saarnaamaan kirkoissa. Itsenäisyyspäivänä hän pitää saarnan Kulosaaren kirkossa.
– Olen horjunut elämässäni kahden kutsumuksen välillä. Olen onnellinen, kun saan välillä pistäytyä papin roolissa, siitä löytyy kuitenkin se syvimmän olemisen taso.
Uudessa Hauki salkussa -kirjassaan Ruokanen kutsuu saarnaa ”puheen jalostuneimmaksi muodoksi”. Hän kokee saarnastuolissa puhumisen vuorovaikutustilanteeksi, jossa kyse on siitä, tuleeko Sana eläväksi.
– Saarnan pitäjä on parhaimmillaan eräänlainen välikappale. Pyhä Henki tekee Sanan eläväksi kuulijoille puhujasta riippumatta, ja näin syntyy yhteys Jumalan ja ihmisten välille.
Itsenäisyyspäivän saarnaa varten Ruokanen lukee ensin kyseisen päivän raamatuntekstin. Siihen hän yhdistää havaintoja ympäröivästä maailmasta.
– Itsenäisyyspäivä on poikkeuksellinen pyhä, koska se liittyy kansalliseen historiaan. Aion pohtia muun muassa isänmaan tilaa ja sen yhteyttä maailman tapahtumiin.
– Toimittajalla aivan viime hetken tapahtumat voivat vaikuttaa saarnaan. Kerran onnistuin kertomaan saarnan yhteydessä tuoreen uutisen, sillä olin kuullut juuri Israelin pääministerin Jitzhak Rabinin kuolemasta. Se oli siis todella kirkossa kuulutettu, Ruokanen hymähtää.
Suomen itsenäisyys merkitsee Tapani Ruokaselle elämisen perustaa, oikeusvaltiota, demokratiaa ja sananvapautta. Hän tiedostaa myös, miten paljon itsenäisyys on kansalaisilta vaatinut. Hänen oma isänsä oli sataprosenttinen sotainvalidi ja kuoli vain 32-vuotiaana.
– Nyt takana on jo pitkä rauhan aika. Tämä on merkinnyt meille jälkipolville sitä, että meillä on maailman paras maa tai ainakin mahdollisuus rakentaa sellaista. On vain ikävää, ettei kaikilla ole työtä, jolloin koko kansa ei voi olla mukana rakennustyössä.
Ruokasesta itsenäisyys on nimenomaan normaalia elämää arjessa, ei niinkään juhlallista pönötystä. Itsenäisessä valtiossa on jokaisella oltava myös oikeus omaan yksilölliseen onnen tavoitteluun.
Ruokanen uskoo, että Suomi on vahvoilla Eurooppaa ja muuta maailmaa kohdanneessa talouskriisissä, koska maalla on kokemusta syvästä lamasta selviämisestä 1990-luvulla.
– Suomi oli tuolloin samantyyppisessä tilanteessa kuin Kreikka ja Irlanti nyt. Kyseessä on pahin kriisi, johon EU on tähän mennessä joutunut.
Ruokanen on pohtinut, onko Euroopan maiden elämäntyyli virheellinen, koska ne rakentavat hyvinvointinsa velan varaan.
– Ei voi olla hyvä asia, jos syö enemmän kuin tienaa, sillä näin syödään sekä tulevaisuuden kansalaisten että puutteessa elävien maailman köyhien eväitä.
– Elämäntapojen täydellinen muuttaminen on vaikeaa, mutta niitä voisi silti muuttaa kohtuullisemmiksi. Tätä samaa on kristillisessä ajatuksessa viljelemisestä ja varjelemisesta. Ihminen on Jumalan kuva ja luomakunnan kruunu, mutta hänellä on luonnosta myös valtava vastuu.
Optimistiksi tunnustautuva Ruokanen luottaa Suomen pärjäävän tulevissa haasteissa. Hän jos kuka tuntee pienen maan päättäjät ja tietää, että heillä on samanlaista tahtoa toimia maansa hyväksi, vaikka menettelytavoista olisikin eri näkemyksiä.
– Suomalaiset osaavat yleensä huonoina aikoina koota voimansa, mutta meidän pitäisi oppia kokoamaan ne myös hyvinä aikoina. Muualta katsottuna tämä on uskomattoman pieni ja hiljainen maa, mutta se voi olla myös voimavara, kun teemme eri tasoilla yhteistyötä.
Suomen Kuvalehteä vuodesta 1996 lähtien luotsannut Tapani Ruokanen on pyrkinyt jatkamaan vuonna 1916 perustetun lehden perinteitä.
– Haluamme auttaa suomalaisia maailmankuvansa rakentamisessa, ymmärtämään, millainen maailma oikeasti on, millaisia me olemme ja mitkä asiat vaikuttavat elämäämme. Tärkeää tässä työssä on myös suomen kielen vaaliminen, sillä suomi on isänmaamme äidinkieli ja olennainen osa identiteettiämme.
Marjo Kytöharju
Itsenäisyyspäivänä 6.12. klo 10 sanajumalanpalvelus Kulosaaren kirkossa, Kyösti Kallion tie 1 a. Päätoimittaja Tapani Ruokanen, saarna, Markku Rautiainen, liturgia, Pekka Lumio, kanttori, ja Wiipurin Lauluveikot. Kolehti sotaveteraaneille. Partiolaisten järjestämät kirkkokahvit.
Jaa tämä artikkeli: