Palavarakkaus roihuaa Marketanpuistossa. Näyttävä kukkija on suosittu ja helppohoitoinen perinnekasvi kotipihoilla. Kuva: Jani Laukkanen
Piha on osa omaa kotia
Kesäisenä arkiaamuna Marketanpuistossa, Espoon Järvenperässä on rauhallista. Meidän lisäksemme näkyvillä on kolme ihmistä, yksi vikkelä hiiri ja valokuvaamista vieroksuva orava.
Annikki Oikkonen kulkee muhkean vihreyden ympäröimiä polkuja tottuneesti. Kotipuutarha-lehden toimittaja on ollut puistoa ylläpitävän yhdistyksen sihteerinä neljä vuotta, mutta alue on hänelle tuttu jo aiemmilta ajoilta.
”Täällä olen opiskellut hortonomiksi. Puutarhaoppilaitoksen alueella oli silloin lampaitakin tässä vanhassa lampolassa”, Oikkonen viittoo kohti harmaantunutta hirsirakennusta.
Nykyään alueella toimiva koulu on osa ruotsinkielistä Axxell -ammattikoulua, jossa puutarhaopintojen lisäksi on muun muassa media- ja nuorisotyöalan koulutusta.
Seitsemän hehtaarin laajuinen Marketanpuisto alkoi rakentua koulun viereiselle pellolle vuonna 1998. Puutarhaoppilaitos oli jo aiemmin oppilastyönään aloittanut puiston suunnittelun. Viherympäristöliitto solmi oppilaitoksen kanssa yhteistyösopimuksen ja tavoitteeksi asetettiin näyttelyiden järjestäminen ammattilaisille ja harrastajille.
Puisto on nyt jaettu tontteihin, joilla on puutarha-alan yhdistysten, yhteisöjen ja yritysten luomia kokonaisuuksia. Muun muassa Espoon seurakuntayhtymällä ja Espoon kaupungilla on omat osastonsa puistossa. Marketanpuiston ystävät ry -yhdistys hallinnoi puiston toimintaa ja vastaa puiston ylläpidosta ja kehittämisestä.
”Alun perin puisto suunnattiin alan ammattilaisille ja pihapuutarhureille, mutta nyt myös matkailijat, perheet ja piknik-seurueet ovat ilahduttavasti löytäneet paikan”, Oikkonen sanoo.
Monipuolinen ideavyöry on tavalliselle pihanpitäjälle lähes lannistava. Jos omassa hallinnassa on rivitalopiha tai omakotitontti, eikä viherpeukalo varsinaisesti verso, mistä kaiken runsauden keskellä pitäisi aloittaa?
Annikki Oikkonen neuvoo aivan ensin miettimään, mitkä ovat omat tavoitteet ja pihan käytön tarpeet.
”Piha on osa omaa kotia. Sitä ei kannata suunnitella vierailijoita varten, vaan oman perheen tarpeisiin. Tärkeintä on, millaiselta itse haluaa sen näyttävän, kuinka paljon panostaa sen hoitamiseen aikaa ja rahaa ja millaiset toiminnot perheelle ovat pihassa tärkeitä. Esimerkiksi nurmikko vaatii aika paljon hoitoa, niin mukava kuin se paljaan jalan alla onkin.”
Marketanpuistossa on mahdollisuus katsoa sillä silmällä vaihtoehtoja ruohikolle. Itsekseen kuivaankin paikkaan leviävä kangasajuruoho nitistää tieltään rikkakasvit, kaunistaa pihaa pienin violetein kukkasin ja tuoksuu hyvältä. Erilaisista kiveyksistä saa hyvän kuvan aidossa ympäristössä, ja leikkipuistoista tuttua pehmeää turva-alustaa näkyy olevan tarjolla lukuisissa väreissä. Puuterassia voi elävöittää ruukkuistutuksilla, joissa voi olla mukana makoisia mansikoita tai pensasmustikoita. Syötävät kasvit ovat samalla silmänruokaa.
”Pienellä pihalla ei nykyään tarvitse luopua hedelmäpuu- ja marjaunelmasta. Viime aikoina on jalostettu paljon pieniä ja kapeita lajikkeita, jotka sopivat hyvinkin ahtaisiin paikkoihin”, Oikkonen kertoo.
Yrtit ja marjat voi istuttaa puulaatikoista rakennettuun ”kerrostaloon”. Kulmittain toistensa päälle nostellut laatikot tarjoavat kasveille kunkin kerroksen nurkissa kolmikulmaiset kasvualustat. Rakennelma tuo pienellekin pihalle tehokasta hyötytilaa ja tasaiseen pihaan korkeusvaihtelua.
”Korkeuseroja saa myös kasaamalla kumpareita. Uutta omakotitaloa rakentaessa kannattaa jo perustusten kaivamisvaiheessa harkita, viedäänkö maa-aines tontilta pois vai voisiko siitä luoda pengerrystä tai hienon kukkulan pihalle”, Oikkonen vinkkaa.
Infopisteen takana aukeavan puutarha-alan opiskelijoiden luoman Aistien puutarhan keskellä on vielä yksi ajatus korkeuserojen helppoon toteuttamiseen. Kaksimetrinen järeä kolmijalka on rakennettu puusta ja petsattu mustaksi. Sen jaloissa on eri korkeuksilla reiät, joiden läpi kiertää rautalankojen rinki. Köynnösten kiipeilytelineeksi tehty rakennelma on veistoksellisuudessaan kaunis jopa ilman vihreää verhoaan.
Hoitotarpeiden ja toiminnallisuuden lisäksi oman pihan suunnittelussa tai muokkaamisessa tärkeää on visuaalisuus. Kasviryhmien asettelu- ja väriyhdistelmiä on loputtomasti. Helpoimmalla pääsee istuttamalla perennapenkkejä. Monivuotisten kasvien kaveriksi voi myös laittaa joka kevät vaihtuvia yksivuotisia kesäkukkia.
Jotkut kaunottaret tupsahtavat tontille myös tilaamatta, kuten kellokukat. Marketanpuistossa loistaa sinisten kellojen meressä myös sinistä harvinaisempi valkoinen kurjenkello. Itsekseen yrttimaan kupeeseen asettunut kurjenkello on helppohoitoinen, pitkään ja runsaasti kukkiva luonnonlaji joka leviää, mutta ei riesaksi asti kuten vuohenkello.
”Ammattilaisten apuun kannattaa satsata. Neuvoja on tarjolla pihasuunnitteluyrityksissä, yhdistyksissä, kirjoissa, netissä ja lehdissä. Täällä Marketanpuistossa voi infopisteestä hakea esitteitä ja kysyä paikalla päivystävältä puutarha-asiantuntijalta vinkkejä”, Oikkonen kannustaa.
Sunnuntaina 4. elokuuta vietetään toista kertaa Puutarhaliiton Avoimet puutarhat -päivää. Silloin ideoita omaan pihaan saa käydä katsomassa mukaan ilmoittautuneissa kotipihoissa, joista löytyy tarkempaa tietoa netistä.
Marketanpuisto
• Suomen suurin piha- ja puistorakentamisen näyttelypuisto.
• Avoinna vuoden ympäri päivittäin klo 7–21, vapaa pääsy.
• Infopiste on avoinna toukokuun alusta syyskuuhun, puhelin kesäisin 040 831 2202. Infopisteenhoitaja paikalla tiistaista lauantaihin. Tilauksesta maksullisia puistokierroksia.
• Pehtorinkuja 3, 02940 Espoo. Kehäkolmoselta Röylän liittymästä ja Överby-opasteiden mukaan. Bussit 315 Elielinaukiolta, 21 tai 29 Leppävaarasta ja 82 Espoon keskuksesta.
• Tapahtumia: Avoimet puutarhat 4.8. ja Espoopäivä 31.8. Sadonkorjuu-markkinat lauantaina 21.9. klo 10–15 .
Jaa tämä artikkeli: