Repliikit haltuun. Tuulia Eloranta opettelee vuorosanoja ja Elsa Latvala virittäytyy musisointitunnelmiin. Taustalla Siilimusiikaalin käsikirjoittaja-ohjaaja Suvi-Jonna Martikainen siivoaa sateen tuomia roskia. Kuva: Esko Jämsä
Piikikästä menoa
Lastenteatterissa näytellään yhtä tosissaan ja täysillä kuin aikuistenkin näyttämötaiteessa.
Pienet siilipukuiset tytöt ovat täpinöissään. Heidän on vaikea pysyä paikoillaan, ja siksi he tömisyttävät jalkojaan maassa. Sitten kuuluu komento: Kaikki lavan taakse! Näyttämö on silmänräpäyksessä tyhjä, kunnes täyttyy taas.
Meneillään on Siilimusikaalin harjoitukset Helsingin seurakuntien toimintakeskuksessa Mustasaaressa. Käsikirjoittaja-ohjaaja Suvi-Jonna Martikainen jakaa määrätietoisesti ohjeita.
– Kun näytelmän aikana istutaan, ei saa unohtaa, että istuminenkin on näyttelemistä, hän sanoo ja näyttää mallia, kuinka istutaan ryhdikkäästi.
Siihen tarvitaan ihmisen takapuoli, ja vaikka tytöt ovat nyt siilejä, heillä on edelleen homo sapiens -lajille ominainen luusto.
Treeni alkaa toisesta kohtauksesta. Siinä siilit rallattavat iloisesti värssyä, jossa pingviinit, nuo taapertavat mustavalkoiset muukalaiset, ”törmäilyllään tärvelevät siilien rauhaisan aatteen”. Annariina Kaartisen tekemä laulu on reteä, ja Martikaisen sanoitukset sointuvia. Tositilanteessa, sitten varsinaisessa esityksessä, se säestetään viululla, pianolla ja rytmisoittimilla.
Mutta näissä harjoituksissa näytelmän pingviinit eivät ole kuulemassa, mitä heistä oikein lauletaan.
Mustasaaren kesäteatteria on järjestetty jo vuodesta 2008. Edelliskesien tyyliin myös tänä vuonna näyttelijätähdet ovat Pukinmäen Taidetalo -yhdistyksen lapsia.
– Monelle lapselle teatteri antaa ensimmäisen kokemuksen minuudesta: Olen se, mikä olen, ja minut nähdään, Suvi-Jonna Martikainen sanoo.
– Roolin omaksuminen ei onnistu, ellei näyttelijä saa olla rehellinen itselleen ja omille tunteilleen. Näyttelemisen edellytys on, että oma itse tulee kuulluksi. Juuri omana itsenä olemisen kokemus on lastenteatterissa arvokasta.
On helppo oivaltaa, kuinka vahva kasvatuksellinen voima lastenteatteri voi olla lapsen minuuden vahvistamisessa.
– Lasten kanssa tehdyssä teatterissa aitous ja rehellisyys on se, minkä kautta he kohtaavat itsensä ja toisensa. Tämä on näyttelemisen perimmäinen syy eikä se, että saadaan vain olla esillä.
Samat totuudet pätevät niin lasten kuin aikuistenkin näyttelemisessä.
– Näyteltiinpä sitten pahaa kuningasta tai Punahilkkaa, näyttelijän täytyy olla hahmon puolella täysillä, tai muuten suorituksesta tulee vääränlainen.
Näytteleminen ei kuitenkaan ole sitä, että esimeriksi rasistin roolia esittävän täytyy itsekin olla rasisti.
– Näyttelijän täytyy olla aito ja rehellinen itselleen, jotta voi käsitellä itselleen vieraita tunteita, Martikainen tähdentää.
– Minuus on kivijalka, jonka varaan rooli rakentuu. Jos minuus on vahva, sehän venyy vaikka mihin suuntiin, minkä jälkeen se voi niin kuin kuminauha palata ennalleen.
Ei ole sattuma, että puhumme ennakkoluuloista ja suoranaisesta väkivallasta. Lastenteatterissa käsitellään monesti asioita, jotka ovat aikuistenkin maailmassa vaikeita ja vakavia. Siilimusikaalinkin teema on iänikuinen erilaisuuden kohtaaminen. Tosielämässä se purkautuu monesti väkivaltaisuutena.
– Käsikirjoitusvaiheessa lapset saavat itse tuoda juoneen omia ehdotuksiaan, ja joskus he ideoivat, että ”nuo tuolla kuolis”, Suvi-Jonna Martikainen kertoo.
Siilimusikaalissa kukaan ei tietenkään kuole, mutta kieltämättä pimeä puoli kiehtoo lastakin. Kun äsken totesimme, että näyttelijän on saatava olla kokonaisesti oma itsensä, ei tätä pimeää puolta voi ohittaa eikä varsinkaan tampata näkymättömiin.
– Totta kai näitä teemoja pitää käsitellä, mutta sen voi tehdä monella tapaa. Ihminen voi katsoa raakaakin väkivaltaa, kun fiktion käsityskyky on riittävästi kehittynyt. Lapsille tarkoitetun viihteen kohdalla olen kuitenkin hyvin tiukka.
– On älytöntä, kuinka paljon esimerkiksi lasten piirretyissä filmeissä on niin paljon loppuun kulunutta paistinpannulla naamaan -huumoria.
Martikaisen ratkaisuna on komiikka. Siilimusikaalin absurdissa asetelmassa on siilien ja pingviinien lisäksi motoristilampaita. Niitä muuten on Mustasaaressa ihan oikeitakin.
Siilimusikaalin ensi-ilta toimintakeskus Mustasaaressa ke 29.6. kello 13–14. Liput 4 euroa käteisellä. Näytelmä on tarkoitettu yli 3-vuotiaille. Varattujen lippujen lunastus puoli tuntia ennen esityksen alkua. Näytelmän muut esitysajat: to 30.6. klo 13, la 2.7. klo 13, su 3.7. klo 13 ja 15, ti 5.7. klo 13, ke 6.7. klo 13, to 7.7. klo 13 ja 15, la 9.7. klo 13, su 10.7. klo 13 ja 15. Tiedustelut ja varaukset: p.(09) 2340 2590 tai sähköpostitse: mustasaari@evl.fi
Jaa tämä artikkeli: