Myös skandinaavinen kansanperinne on antanut aineksia Disneyn elokuviin. Lumikki ja seitsemän kääpiötä toi Disneylle Oscar-palkinnon vuonna 1937. Kuva: Disney Animations Studios
Piirrettyjen taidetta, oivallusten ilotulitusta
Disneyn elokuvien taustalla on rikas kulttuurien kirjo.
Paluu lapsuuteen on helppoa, kun astuu Taidemuseo Tennispalatsin näyttelyyn. Lumikki ja seitsemän kääpiötä, Peter Pan, Pinocchio, Tuhkimo, Liisa Ihmemaassa, Prinsessa Ruusunen...
Jo yli 70 vuoden ajan suomalaistenkin lasten elämysmaailmaa on ruokittu Disneyn pitkillä animaatioelokuvilla.
Näyttelyssä on nostettu esille elokuvat, joihin Walt Disney (1901–1966) oli itse vahvasti osallisena, ja jotka tehtiin aikaan ennen tietokoneanimaatiota.
Se näyttää keski-ikäisiin silmiin ”oikealta Disneyltä” erotuksena uudempiin, meluisampiin ja kaoottisemmalta näyttäviin nykytuotantoihin.
Lyhyet elokuvanäytteet ovat pilkahduksia lopputuloksista, mutta keskeisiksi näyttelyssä nostetaan animaatioiden syntylähteet ja vaikutteiden vyyhdit.
Animaatioiden taustamaalausten ja ilmeikkäiden luonnos- ja mallipiirrosten viereltä löytää myös maailmantaiteen aarteita kuten Henri Rousseaun tai Gustave Moreaun maalaukset.
Linkki Suomeen syntyy Fantasia-elokuvan osaksi suunnitellun, toteutumattoman Tuonelan joutsen -filmatisoinnin kautta.
Kekseliäisyys, tekninen edistys ja rekrytointi
Disney-elokuvissa on ollut ääni mukana jo läpimurtoelokuvasta Höyrylaiva Ville (1928), joka esitteli Mikki Hiiren. Mikin ääni on itsensä Walt Disneyn ja piirrosjälki Ub Iwerksin.
Puheen ja äänitehosteiden lisäksi myös musiikki luo elokuviin vahvaa tunnelmaa. Disneyllä oltiin etujoukoissa uudenlaista kamera- ja äänitekniikkaa ja kerrontaa kehittelemässä. Ensimmäisestä kokoillan animaatiostaan Lumikki ja seitsemän kääpiötä (1937) Disney sai Oscar-palkinnon.
Walt Disney vietti nuoruudessaan aikaa Euroopassa ja innostui eurooppalaisesta kulttuurista. Hän palkkasi myöhemmin yhtiöönsä amerikkalaisten lisäksi eurooppalaistaustaisia taiteilijoita, osti studioiden kirjastoon tuhansia kuva- ja taidekirjoja ja käytti henkilökuntaansa elokuvissa.
Eri idealähteet olivat ahkerasti studion taiteilijoiden käytössä. Disneyn erityistaitoja oli palkata töihin alan parhaita tekijöitä.Vaikutteiden ja ideoiden karuselli
Mikki Hiirestä lähtien Disneyn elokuvien pääosassa ovat usein olleet inhimillistetyt eläinhahmot (Dumbo, Bambi, 101 dalmatialaista). Myös kansansadut ja klassikkokirjat muuntuivat vauhdikkaiden käänteiden lumoaviksi ja katsojan vangitseviksi elokuviksi, joissa draaman keinot hallittiin.
Keskiaikainen ja uusgotiikan arkkitehtuuri, keski- ja pohjoiseurooppalainen kulttuurimaisema ja 1800-luvun romantiikan ajan taiteen raunioromantiikka ovat monelle lapselle tuttuja ensi kertaa Disneyn piirrettyjen tapahtumapaikoilta.
Tennispalatsin näyttely on kansainvälistä yhteistuotantoa. Laajempana versiona se on nähty Pariisissa ja Montrealissa, ja tämä näyttely tuli Helsinkiin Münchenistä.
Pääkuraattori on ranskalainen Bruno Girveau. Hän ja muut aiheeseen perehtyneet tutkijat ovat löytäneet läkähdyttävän määrän ilmeisiä Disneyn elokuvien innoittajia. Usein ne esitetään kuvapareina elokuvastillien rinnalla niin näyttelyssä kuin kiinnostavana tietoteoksena toimivassa näyttelykirjassakin.
Näyttely vakuuttaakin katsojan siitä ideoiden, innostavien tekijöiden ja lainojen vyyhdistä, sanoisiko karusellista, joka liittyy vain yhteenkin animaatioelokuvaan.
Kaikki voi liittyä kaikkeen, mutta taitoa tietysti kysyy se, miten kaikista osasista saadaan koottua eheä, puhutteleva ja – kuten usein Disneyn varhaisissa elokuvissa – unohtumaton lopputulos.
Silloin puhutaan jo taiteesta.
Walt Disney ja Euroopan taide, Taidemuseo Tennispalatsi, Salomonkatu 15. Avoinna 31.5. saakka ti–su 11–20.30. Liput 8/6 e, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Perjantaisin ilmainen sisäänpääsy.
Jaa tämä artikkeli: