Tulevaisuus muuttui. Ennen vain reilu kolmannes lapsista aloitti koulun Ambegaonin kylissä Intiassa. Suomalaisten kummien tuen ansiosta lähes kaikki lapset jatkavat nyt vielä yläasteelle.
Pitkäaikainen sitoumus
Kehitysmaan lasta voi auttaa parhaiten parantamalla hänen yhteisönsä oloja.
Seitsemänvuotias ugandalaispoika katselee suurilla silmillään ruudun takaa. Valokuvan yläpuolella lukee: ”Tulisitko kummikseni?”
Kehitysyhteistyökummit voivat turvata pojalle ja tämän kavereille paremman mahdollisuuden koulutukseen, terveydenhoitoon ja ylipäätään elämiseen.
Suomessa toimii kymmeniä kummilapsijärjestöjä, joiden kautta voi lahjoittaa rahaa kuukausittain ja olla kirjeenvaihdossa lasten kanssa.
Ugandalaispojan kuva löytyi Suomen World Visionin nettisivuilta. Fida Internationalin ja Plan Suomi Säätiön sivuilla kummilasta ei pääse valitsemaan kuvan perusteella, mutta maanosasta, maasta ja kohteesta saa esittää toiveensa. Plan kysyy lisäksi, haluaisiko mieluummin kummipojan vai -tytön.
Suomen Lähetysseuran kautta ei enää saa henkilökohtaista kummilasta. Sen sijaan voi lähteä yhteisökummiksi tukemaan muun muassa Tansanian maasaityttöjä, palestiinalaiskoululaisia tai Senegalin koululaisia. Lähetysseurallakin on vielä henkilökohtaisia kummisuhteita, sillä kummiohjelmat ovat pitkäkestoisia. Usein ne päättyvät vasta nuoren valmistuessa ammattiin.
Vaikka kummilapsi olisi nimetty, 20–45 euron kuukausilahjoitus ohjautuu koko yhteisön hyväksi. Yksittäisiä lapsia autetaan parhaiten, kun parannetaan yhteisön oloja. Näin ohjeistetaan Kepa ry:n ja kummilapsijärjestöjen laatimissa eettisissä ohjeissa.
”Jos maksu annetaan yhteisölle, ei synny eriarvoisuutta tai kateutta”, Kepan järjestökoordinaattori Auli Starck perustelee.
Köyhässä yhteisössä kalliit lenkkarit saatetaan varastaa tai lasta ehkä syrjitään niiden vuoksi. Isompien pakettien lähettäminen kiellettiin Planilla muutama vuosi sitten.
”Lapselle voi lähettää kirjekuoreen mahtuvia tervehdyksiä, kuten kiiltokuvia”, Planin markkinointijohtaja Kirsi Mettälä kertoo.
Myös Fidalla on tehty samanlainen linjaus paikallisten kumppanien toiveesta. Muita lapsia hämmensi, kun joku sai kummiltaan toisia enemmän lahjoja. Paketit juuttuivat myös toisinaan tulliin.
World Visionilla kummit saavat lähettää kirjekuoressa vihkoja, kyniä tai jopa t-paidan.
”Suosittelemme lähettämään koulutarvikkeita useammalle lapselle jaettaviksi”, asiakasjohtaja Sirpa Solehmainen sanoo.
Lähetysseurassa kirjekuorilahjat ovat mahdollisia joihinkin maihin. Kummityön suunnittelija Tuula Koistinen kertoo, että esimerkiksi värikynät ovat Etiopiassa toivottuja. Nepaliin tai Kiinaan ei voi lähettää mitään postikortteja isompaa.
Lastensuojelusyistä yhteydenpito kummilapsiin tapahtuu järjestöjen kautta. Työntekijät tai vapaaehtoiset tarkistavat kirjeiden sisällön ja tarvittaessa kääntävät niitä.
Kummeja on käynyt myös visiitillä kummilastensa luona. Fidalla on vuosittain yksi kummimatka, ja World Vision tekee niin kutsuttuja opintomatkoja. Plan ja Lähetysseura eivät järjestä ryhmämatkoja, mutta kummiyhdyshenkilön kanssa voi sopia vierailusta lapsen luokse.
Kuinka suuri osuus rahasta sitten päätyy kehitysmaiden hyväksi? Starck toteaa, että hallintokuluja syntyy väkisin.
”Kun hallinto hoidetaan hyvin, pystytään puuttumaan muun muassa korruptioon. Ei pidä ajatella, että vain nolla prosenttia on hyvä hallintomeno. Lahjoittajana kiinnittäisin huomiota siihen, miten avoimesti järjestöt kertovat toiminnastaan.”
Järjestöjen ilmoitukset kuluistaan eivät ole täysin vertailukelpoisia.
Fidan mukaan sen toiminnan kuluista 85 prosenttia menee ulkomaantyöhön. Plan käyttää 80 prosenttia tuotoistaan kehitysyhteistyöohjelmien toteuttamiseen sekä kummien ja lasten väliseen yhteydenpitoon. World Visionilla kehitysyhteistyöohjelmiin menee 75 prosenttia, Lähetysseura ilmoittaa keräyskuluikseen 10 prosenttia.
Huijauksia suomalaisessa kummilapsitoiminnassa ei ole tullut vastaan. Aina kannattaa kuitenkin tarkistaa, että rahankerääjillä on tarvittavat luvat kunnossa.
Turistimatkalla voi syntyä spontaani halu auttaa paikallisia ihmisiä suoraan. Lahjoitukset on kuitenkin viisasta tehdä vakiintuneiden toimijoiden kautta.
Plan toimii uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumattomalta pohjalta, mutta monien kummilapsijärjestöjen tausta on kristillinen. Esimerkiksi Lähetysseuran kummityö on osa kirkon lähetysjärjestön toimintaa. Sille on luontevaa, että paikallisina kumppaneina toimivat kirkot. Myöskään helluntaiherätyksen piirissä syntyneen Fidan ei ole tarvinnut selitellä kristillisyyttään.
”Kun ryhtyy helluntaiseurakuntien lähetysjärjestön tukijaksi, on odotettavissa myös hengellistä sanomaa”, Fidan kummilapsityön asiantuntija Sina Urmas sanoo.
World Visionin Solehmaisen mukaan riippuu kohdemaasta, kuinka paljon kristillisyys näkyy. World Visionin, Fidan tai Lähetysseuran kummityötä tekevät eivät yritä käännyttää ihmisiä, joilla on eri vakaumus.
”Toisaalta joissakin Afrikan maissa hengellisyys on osa arkipäiväistä puhetta ja olemista. Oma kummilapseni laittaa aina kirjeen loppuun sanat ’God bless you’”, Solehmainen kertoo.
Jaa tämä artikkeli: