Perinteitä vai jotain ihan muuta? Kirkosta tulee sellainen kuin sen tulevat päättävät tahtovat. Kuva on seurakuntavaalien Pyhä Kabinetti -animaatiosta, jonka kolmas osa julkaistaan Youtubessa 27.10.
Politiikkaa kirkkoon
Seurakuntien vaalikone esittelee evankeliset kokoomuslaiset, vihreät körtit ja lestadiolaiset keskustalaiset.
Teksti Pihla Tiihonen
Kuva Kirkkohallitus
Seurakuntien vaalikone paljastaa yhteyksiä puolueiden ja herätysliikkeiden välillä. Yli puolet vastanneista ehdokkaista on Helsingissä puolueiden jäseniä ja yli 40 prosenttia kertoo erityisestä hengellisestä taustayhteisöstä. Jotkut poliittiset ja uskonnolliset näkemykset näyttävät sopivan yhteen paremmin kuin toiset.
Ehdokkaiden arvoista kertovat vaalikoneen vastausten ja mahdollisen puolueen lisäksi myös taustalla olevat herätysliikkeet ja muut hengelliset yhteisöt. Suuri osa herätysliikkeiden jäsenistä kannattaa perusluterilaista konservatiivisempia arvoja.
Helsingin 670 ehdokkaasta jopa 95 prosenttia on vastannut MTV:n ja Kirkkohallituksen vaalikoneeseen, joten tulokset ovat kattavat. Puolueväriä tunnustavista eniten on kokoomuslaisia, toiseksi eniten sdp:n jäseniä ja kolmanneksi vihreitä.
Evankelisuus on helsinkiläisten ehdokkaiden useimmin mainitsema hengellinen taustayhteisö. Evankelisuus tunnetaan Suomen luterilaisesta evankeliumiyhdistyksestä eli Sleystä, joka on pyrkinyt muuttamaan vähemmistöseksuaaleja heteroiksi ja torjuu naispappeuden. Osa evankelisista on kuitenkin lähtenyt Sleystä ja hyväksyy naispappeuden.
Evankelisuus on yleisintä kokoomuslaisilla, demareilla ja perussuomalaisilla. Vasemmistolaisten taustalla on yhtä usein erilaisia kristillisiä suuntauksia yhdistävä ekumeenisuus kuin evankelisuus. Keskustalaisissa on paljon lestadiolaisia.
Kristillisdemokraatit suosivat evankelisuuden ohessa viidesläisyyttä, jonka ytimessä on sisäministeri Päivi Räsänen (kd) homo- ja aborttikielteisine puheineen. Karismaattisuudellakin on kannattajansa. Karismaattisuudessa korostetaan Pyhän Hengen lahjoja kuten sairaiden parantamista, profetoimista ja kielillä puhumista.
Vapaamielisenä herätysliikkeenä tunnettu herännäisyys eli körttiläisyys on vihreiden helsinkiläisehdokkaiden tavallisin hengellinen taustayhteisö. Körteissä on naispappeja sekä seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolustajia.
Ehdokkaat voivat muuttaa tietojaan vaalikoneeseen vaalipäivään asti. Esimerkiksi kaikki evankelisiksi ilmoittautuneet ehdokkaat eivät ole ymmärtäneet käsitteen merkitystä.
Puolueet eroavat siinä, kuinka suurella osalla niiden seurakuntavaaliehdokkaista on takanaan jokin herätysliike tai muu hengellinen yhteisö.
Kokoomuslaisissa, vihreissä ja demareissa on eniten perusluterilaisia. Vasemmistolaisista heitä on puolet.
Enemmistö kristillisdemokraateista, perussuomalaisista ja keskustalaisista tulee erilaisista herätysliikkeistä.
Luterilaisen kirkon sisällä toimii varhaisten herätysliikkeiden lisäksi erilaisista painotuksista nousseita uudempia liikkeitä. Seurakuntavaalikoneessa kysytään myös, onko ehdokkaan hengellinen koti hiljaisuuden liikkeessä taikka Tuomas- tai sateenkaariyhteisössä.
Sisäiseen rukoukseen ja mietiskelyyn johdattava hiljaisuuden liike on suosituin demarien ja sitoutumattomien ehdokkaiden parissa. Näyttäviä Tuomasmessuja harrastavassa Tuomasyhteisössä viihtyvät erityisesti puolueisiin sitoutumattomat ehdokkaat. Vähemmistöseksuaalien sateenkaariyhteisöön kuuluu yksittäisiä ehdokkaita eri puolueista.
Kanta homoliittoihin erottaa Helsingin ja muun Suomen seurakuntavaaliehdokkaat. Lähes joka kolmas helsinkiläisehdokas kannattaa varauksetta avioliiton avaamista nais- ja miespareille. Noin puolella ei ole asiaan ehdotonta mielipidettä.
Muualla Suomessa vain noin joka kymmenes ehdokas haluaa tasa-arvoisen avioliittolain. Lähes kolmannes pitäisi avioliiton vain naisen ja miehen pareille kuuluvana.
Helsingissä nais- ja miesparien oikeutta avioliittoon kannatetaan selvimmin vihreiden ja vasemmiston parissa. Sdp:n ehdokkaat ajattelevat samansuuntaisesti, mutta ovat epävarmempia. Sitoutumattomien ja rkp:läisten mielipiteet jakautuvat.
Perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja keskustalaisten pääosan mielestä kirkon pitäisi vihkiä avioliittoon vain eri sukupuolta olevia. Kantansa päättäneistä kokoomuslaisista hiukan useampi säilyttäisi avioliiton nykyisellään kuin sallisi sen myös samaa sukupuolta oleville. Päättämättömiä on paljon.
Yli 16-vuotiaat kirkon jäsenet voivat äänestää vaaleissa oman seurakuntansa ehdokkaita seurakuntaneuvostoon ja yhteiseen kirkkovaltuustoon. Ennakkoäänestys pidetään 27.–31.10. Varsinainen vaalipäivä on isänpäivänä 9.11.2014.
Jaa tämä artikkeli:
