Työ ja Toiminnan iso kierrätystavaratalo sijaitsee Myllypurossa Liikuntamyllyn talossa. Kuva: Seppo Nyyssönen
Polkuja työelämään löytyy
Työharjoittelua, työelämävalmennusta, palkkatukityötä, kuntoutusta. Tätä kaikkea tapahtuu Työ ja Toiminta ry:ssä, joka kerää, purkaa, kunnostaa ja myy kaikenlaista käyttötavaraa.
Zarifa Kahramanova on taloushallinnon merkonomi. Hän on työskennellyt Yliopiston Apteekissa jo neljä vuotta.
– Pääsin alkuun Työ ja Toiminta -yhdistyksen kautta. Opiskelin siellä oppisopimuksella kirjanpitäjäksi ja sain siitä potkua, kertoo Zarifa Kahramanova .
Muita paikkoja työssä oppimiseen oli vaikea löytää vähäisen kielitaidon vuoksi. Palkkaa maksettiin harjoitteluajan jälkeen 1 100 euroa kuussa.
Sitä ennen hän teki satunnaisia pätkätöitä kahvilassa, pizzeriassa ja siivoojana. Se oli hankalaa yksinhuoltajalle. Kotona Dagestanissa azerbaidzanilainen Kahramanova oli kyllä opiskellut kirjanpitoa, mutta työkokemusta ei ollut.
– Työ ja Toiminnassa oli hyvät ohjaajat, joilta opin paljon. He jaksoivat aina vastata kysymyksiini.
Jokainen haluaa osallistua
– Ennen oppisopimusjaksoa kävin suomen kielen ja atk:n kurssin ja olin harjoittelemassa apteekissa. He lupasivat ottaa yhteyttä, jos siellä vapautuu paikka. Kävi niin mainiosti, että apteekista soitettiin juuri ennen oppisopimuksen päättymistä. Kun se loppui, aloitin työt apteekissa jo seuraavana päivänä, Kahramanova kertoo.
Hän piti Työ ja Toiminnan hengestä.
– Olimme tavallaan kuin yksi suuri perhe, jossa oli väkeä vaikka kuinka monesta maasta. Suomi oli yhteinen kieli, ja siinähän sitä oppi puhumaan. Tosin väki vaihtui siellä koko ajan, kun suuri osa työskenteli yhdistelmätuella, jota ei makseta kovin kauan.
– Jokainen ihminen haluaa osallistua yhteiskuntaan ja olla hyödyllinen, ja siihen Työ ja Toiminta antoi mahdollisuuden, tiivistää Zarifa Kahramanova.
Ihmiset ja laitteet kuntoon
Sähköromua purkava, laitteita kunnostava ja kierrätystavarataloa Myllypurossa ylläpitävä Työ ja Toiminta on myös iso työnantaja. Viime vuonna Helsingissä työllistettiin 156 henkilöä. Heistä työelämävalmennuksessa oli 123, palkkatuella työllistettyjä 75 ja työkokeilussa viisi.
45 000 tekee töitä palkkatuella
Työ- ja elinkeinotoimisto (entinen työvoimatoimisto) voi myöntää työnantajille palkkatukea pitkäaikaistyöttömän palkkaamiseen. Työnantajaksi käy yritys, yhdistys, kunta, jopa kotitalous tai säätiö. Tuki on ensimmäisenä vuonna vajaat tuhat euroa kuussa, ja lisäksi Helsinki maksaa 600 euron Helsinki-lisän. Tuki puolittuu toisena vuonna. Työnantajan pitää maksaa alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
Viime vuonna Suomessa aloitti palkkatuetussa työssä 45 000 ihmistä. Heistä noin kolmannes työskenteli yrityksissä, kolmannes julkisella sektorilla ja kolmannes yhdistyksissä. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan joka neljäs heistä pääsi avoimille markkinoille töihin, mutta melkein puolet oli työttömänä kolme kuukautta tukityön päättymisen jälkeen.
Pitkäaikaistyöttömyys, kieli- tai ammattitaidon puute, alkoholismi tai muu sairaus ovat esimerkkejä syistä, joiden takia ihminen tarvitsee Työ ja Toiminnan kaltaista työpaikkaa välivaiheena.
Yhdistyksellä on toimintaa myös Vantaalla, Espoossa ja sosiaalisen yrityksen Neo-Actin toimipisteissä. Kun yhdistyksen henkilökunta ja projektityöntekijät lasketaan mukaan, nuppiluku nousi viime vuonna 342:en. Tämän lisäksi joukossa oli 120 kuntoutettavaa.
– Useat ovat päässeet meiltä avoimille markkinoille töihin. Vuokraisäntämme Elexi Oy on palkannut viisi henkilöä. Moni on päässyt töihin kuljetusalalle, niin suomalaiset kuin maahanmuuttajatkin. Yksi kaveri opiskeli meillä oppisopimuksella atk-asentajaksi ja sai töitä ABB:ltä, toisesta taas tuli kouluisäntä. Pääsipä muuan venäjän kielen taitoinen nainen pörssiyhtiön Venäjän-bisnekseen, kertoo toiminnanjohtaja Kari Honkanen.
Jotkut ovat saaneet kipinän opiskella esimerkiksi pienkonekorjaajaksi tai datanomiksi. Moni maahanmuuttaja on perustanut oman yrityksen – kampaamon, ravintolan, autosähkökorjaamon.
Työ ja Toiminta on ruvennut virittelemään aktiivisemmin yhteyksiä yrityksiin löytääkseen työpaikkoja. Homma ei ole helppo.
– Kävimme esimerkiksi Itäkeskuksen uudessa Prismassa esittäytymässä. Siellä kuitenkin sanottiin, että varastomiestenkin on osattava käyttää kassakonetta, Honkanen mainitsee.
Jaa tämä artikkeli: