Sota-ajan lapsi. Heikki Sarmanto muistaa, miten Suomi selvisi vaikeista ajoista yhteisillä ponnistuksilla. Kuva: Sirpa Päivinen
Pommisuojan haju ei unohdu
Heikki Sarmannon jazz-requiemissa muistetaan talvisodan ja muiden sotien uhreja.
Kun tamperelaisen Händel-kuoron johtaja Debra Gomez-Tapio pyysi Heikki Sarmantoa säveltämään kuorolle talvisota-aiheisen teoksen, oli hän heti valmis yhteistyöhön. Tärkeä tekijä oli se, että 70-vuotias säveltäjä ja muusikko on itse sodan lapsi. Sarmannon elämä alkoi talvisodan pommien paukkeessa, ja jatkosodan aikana helsinkiläispoika lähetettiin sotalapseksi Ruotsiin. Kun poika tuli takaisin Suomeen, hän ei tuntenut enää vanhempiaan.
– Sota-aika ei unohdu koskaan. Voin yhä tuntea pommisuojan hajun nenässäni ja nähdä naapuritalon rauniot silmissäni.
Sarmanto sopi Gomez-Tapion kanssa sielunmessun säveltämisestä, jonka jälkeen hän otti yhteyttä luottosanoittajaansa, amerikkalaiseen Kim Richiin.
– Rich tuntee hyvin sotahistoriaa, myös Suomen talvisodan vaiheet. Kun avasin valmiin libreton ensimmäisen sivun, teksti tuntui niin koskettavalta, että se alkoi soida heti.
Pasifistisella teoksellaan Requiem for the Fallen of the Winter War säveltäjä haluaa muistaa talvisodan uhrien lisäksi kaikkia, jotka ovat kuolleet sodassa. Hän muistuttaa, että eri puolilla maailmaa soditaan tälläkin hetkellä.
– Teoksen kansainvälisyydestä kertoo osaltaan se, että siinä käytetään neljää kieltä, englantia, latinaa, suomea ja venäjää. Samalla se sisältää suomalaisia piirteitä, olihan esimerkiksi lumi talvisodassa suomalaisten pelastus ja venäläisten tuho.
– Toisaalta teos kuvaa sitä, miten sodan tuhkasta voi nousta jotain kaunista. Nykypolvien on hyvä tietää, millä tavalla maa selvisi tragediasta. Siinä vaadittiin yhteen hiileen puhaltamista.
Jazz-requiem on harvinainen koko maailmassa. Händel-kuoro ei ole aiemmin esittänyt jazz-sävellyksiä, mutta Heikki Sarmannon mukaan kuoro on tehnyt kovasti työtä ja onnistunut.
– Requiemissa on kaksi elementtiä. Kuoro kertoo talvisodan tarinaa, ja improvisoiva jazz-kvartetti antaa siihen väriä ja lisätehostetta, pianoa esityksessä soittava Sarmanto kuvailee. Kvartettiin kuuluvat lisäksi huilisti ja saksofonisti Juhani Aaltonen, rumpali Reiska Laine ja basisti Pekka Sarmanto.
Talvisota-requiemin kantaesitys oli pyhäinpäivänä Tampereen tuomiokirkossa pidetyssä Händel-kuoron 40-vuotisjuhlakonsertissa. Konsertista nauhoitettu äänite ilmestyy kevättalvella. Helsingissä requiem esitetään talvisodan päättymisen muistopäivänä maaliskuussa. Debra Gomez-Tapio johtaa konsertin, johon luo tunnelmaa valomestari Nadja Räikän suunnittelema valaistus.
Raja-aitojen rikkominen on ollut Pro Finlandialla viime vuonna palkitulle Heikki Sarmannolle leimallista uran alusta lähtien. Sävellystyö jatkuu yhä laaja-alaisena.
– En ole koskaan tajunnut, mistä sävellykseni tulevat, koen olevani jonkin suuremman välikappaleena, nuotit lyijykynällä nuotistolle merkitsevä säveltäjä sanoo.
Sarmanto tekee parhaillaan musiikkia Valto Baltzarin Muistojen kahvila -elokuvaan. Äskettäin ilmestyi hänen ja Juhani Aaltosen duolevy Master Improvisers, ja lähiaikoina julkaistaan kolme cd-levyllistä hänen soolopianomateriaaliaan. Sarmanto on iso nimi myös maailmalla: hän on lähdössä helmikuun lopulla työmatkalle Amerikkaan.
– Sitten on vielä jazz-ooppera Manon in Manhattan, jonka sävelsin yli kymmenen vuotta sitten. Teoksen kantaesitys oli vuonna 2008 konsertin muodossa neljässä kaupungissa Virossa, mutta sen oopperaversiosta neuvotellaan parhaillaan muun muassa USA:ssa ja Egyptissä.
Marjo Kytöharju
Heikki Sarmanto: Requiem for the Fallen of the Winter War. La 13.3. kello 20 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3. Liput 22 / 18 e. Konserttitaltiointi YLE Radio 1:ssa pe 19.3. klo 19.03.
Jaa tämä artikkeli: