Porkkanakeitto voi olla luksusta
Ihmettelen aina suuresti, kun luen köyhyydestä Suomessa (K&k 10.3.). Miten tonnin kuussa tienaava voi olla köyhä? Itse elän leveästi opintotuella.
Jaan kaupungin vuokrakaksion kaverini kanssa, joten osuuteni vuokrasta on 260 euroa. Saan tehtyä gourmet-ruokaa porkkanoista, kaalista, omenoista ja viimeisen päivän tuotteista. Ruokakuluihini menee 70 euroa kuussa. Nettiin ja puhelimeen menee 20 euroa kuussa. Kampaajalla en ole koskaan elämässäni käynyt, vaatteeni ostan kirpparilta tai alennusmyynneistä ja kengistäni en ole koskaan maksanut kymmentä euroa enempää. Eivät vaatteet ihmistä tyylikkääksi tee, vaan se, miten ne kantaa. Ja minä varmasti käännän jokaisen miehen pään kadulla. Ainakin joka toisen.
Kuukautissiteitä en ole ostanut vuosiin, koska käytän kuukautiskuppia. Mineraalideodorantti kestää koko vuoden, kuten meikitkin. Euron shampoolla ja palasaippualla pärjää pitkän ajan. Hajuvesiä saan tarvittaessa suihkautettua tavaratalon hajuvesiosastolta.
'Opintotukeni asumislisineen on pyöristettynä 470 euroa kuussa. Säästän siis reilu 100 euroa kuussa, jonka voin käyttää matkustamiseen. Jos lentää halpalentoyhtiöillä ja harrastaa couchsurfingia, eli asuu matkoillaan paikallisen perheen luona, selviää Italian lomasta 20 eurolla.
Köyhyys on oikeasti mielentila. Säästäminen ei ole kurjaa vaan elämänlaatua parantavaa. Kun kaverisi elävät arkipäivän luksusta, voit syödä hyvillä mielin porkkanakeittoa ja palkinnoksi lentää Välimeren rannalle nauttimaan erilaisesta kulttuurista paikallisten ihmisten vieraana.
Maailmanmatkaaja
Jaa tämä artikkeli: