Kirkon arvoillassa presindenttiehdokkaat kertoivat arvoistaan. Kuva: Jukka Granström
Presidenttiehdokkaat valottivat arvojaan
Kirkon arvoillassa presidenttiehdokkaat ammensivat arvojaan lapsuudesta.
Helsingin seurakuntien ja kirkkohallituksen maanantaina 21. marraskuuta järjestämä arvoilta starttasi kysymyksellä, olivatko presidenttiehdokkaiden arvot joutuneet joskus koetukselle.
Helsingin tuomiokirkon kryptaan kokoontuneet poliitikot joutuivat myöntämään, että tällaisia tilanteita oli tullut vastaan. Paavo Lipponen (sd.) esimerkiksi muisteli, kuinka hän pääministerinä joutui ajamaan suuria taloudellisia leikkauksia valtion velkaantumisen hillitsemiseksi. Tiedossa oli, että leikkauspäätökset vaikuttaisivat myös niiden elämään, joilla jo ennestään oli vähän.
Tärkeimmäksi suomalaiseksi arvoksi Eva Biaudet (r.) valitsi toisista välittämisen, ja Sari Essayahkin (kd) puhui lähimmäisyyden puolesta. Pekka Haavisto (vihr.) totesi rauhan olevan yhteiskunnassa perustavaa laatua oleva tekijä, kun Lipponen taas piti yhteisvastuuta keskeisimpänä. Paavo Väyrynen (kesk.) liputti oikeudenmukaisuuden puolesta, ja Sauli Niinistö (kok.) muistutti epäitsekkyyden merkityksestä.
– Nykyinen taloustilanne on seurausta ahneudesta. Olemme jaloillamme vasta, kun kuulemme enemmän epäitsekkyydestä kuin itsekkyydestä, Niinistö väitti.
Timo Soini (ps.) ja Paavo Arhinmäki (vas.) eivät osallistuneet arvoiltaan työesteen vuoksi.
Paneelissa kyseltiin näkemyksiä myös siitä, mikä on tämän päivän jumala ja minkä pohjalta yhteiskunnassa päätetään asioista. Useissa vastauksissa nousi esille, että raha valitettavasti usein ratkaisee.
Essayah muistutti, että koska talouspoliittiset päätökset ovat tärkeitä, juuri siksi politiikassa tarvitaan arvoja, jotta rahan valta voitaisiin valjastaa sosiaaliseksi markkinataloudeksi.
Mediassa herätti vaalipaneelin jälkeen erityistä huomiota keskustelu siitä, voisivatko ehdokkaat toivottaa Jumalan siunausta uudenvuodenpuheessaan. Väyrysen mielestä tapa ei sovi suomalaiseen kulttuuriin, ja Biaudet ei ollut varma. Muut olisivat valmiita siunauksen toivottamiseen.
Moni ehdokkaista kertoi tilaisuuden jälkeen, että heidän arvonsa kumpuavat elämän varhaisvuosista. Esimerkiksi Niinistön oikeudentajua oli kaivellut jo lapsuudessa, jos hän huomasi jotakuta kohdeltavan väärin.
Myös Lipponen oli kiinnittänyt huomionsa epäoikeudenmukaiseen käytökseen heti poikavuosinaan. Karuna esimerkkinä lapsuusvuosiltaan hän muisti omin silmin nähneensä, kuinka eräs hoitaja pahoinpiteli sairaalasta karanneen potilaan.
Ajat olivat muutenkin vaikeat.
– Sodan jälkeen ympärillä näki paljon köyhyyttä ja nälkää. Se pani ajattelemaan, Lipponen sanoi.
Isoäidin kanssa vietetty aika on vaikuttanut Pekka Haaviston maailmankuvaan. Isoäiti oli elänyt sotien keskellä, ja hänellä oli vahva hengellinen vakaumus. Haavisto kävi hänen kanssaan pitkiä elämänfilosofisia keskusteluja.
Kun isoäidin kuolema lähestyi, Haavisto halusi kiittää keskusteluista.
– Hän sanoi, että ne keskustelut on nyt käyty ja kirjan kannet laitetaan kiinni, Haavisto muisteli yllättävää vastausta.
Biaudet arveli vanhempiensa antaman kasvatuksen ohjanneen vastuun kantamiseen. Monilapsisen perheen keskellä kasvaessa oppi luontevasti huolehtimaan toisista.
Väyrynen vastasi kysymykseen, mikä asia on vaikuttanut hänen arvopohjaansa, viittaamalla jo paneelissa mainitsemaansa seikkaan. Hän oli 1970-luvulla tutustunut Rooman klubin raporttiin Kasvun rajat, jonka kautta silmät avautuivat sille, että kulutuksen jatkuva kasvu lopulta ehdyttäisi maailman luonnonvarat.
Essayah puolestaan totesi arvojensa menneen uusiksi hengellisen elämän myötä.
Noora Melaanvuo
Jaa tämä artikkeli: