Puhaltunut liekki
Viima viiltää poskia ja pöllyttää lunta Ursinin kalliolla Eirassa. Avomeren äärellä kohoaa hieman neuvostomonumentteja muistuttava betonipylväistö. Sen huipulla paloi vielä alkutalvesta ”ikuinen tuli”. Nyt kaasuliekki on kuitenkin sammunut. Niin käy aika ajoin, kun vihurit äityvät. Uudelleensytytys 12 metrissä vaatii kärsivällisyyttä ja nosturiautoa.
Kuvanveistäjä Oskari Jauhiaisen ja arkkitehti Eero Eerikäisen suunnittelema ”Merenkulkijoiden muistomerkki” pystytettiin 1968. Sittemmin siitä on tullut myös meren viemien muistomerkki ja muistelupaikka. M/S Malmin haaksirikko Itämerellä 7.12.1979 on huomioitu omalla laatalla. Hiililastissa Puolasta saapunut alus vajosi keskiyöllä kymmenmetrisiin aaltoihin. Valot loistivat vielä veden alta, 14 hukkui.
Myrskyt ovat totinen paikka merellä, mutta kun on tukeva maa jalkojen alla, kelpaa niiden mahtia ja kesyttömyyttä ihailla. Tällöin lähestytään ylevän kokemusta, josta romantikot ja 1700-luvun filosofit puhuivat. Luonnonvoimain herättämä ylevä on yhdistelmä pelkoa, ihailua, nöyrtymistä ja kunnioitusta. Se jalostaa ihmistä, voimistaa henkeä.
Aavalle alttiit rannat Eirasta Munkkisaaren kärkeen sopivat hyvin tyrskytunnelmointiin. Innokkaimpia koiranilmojen ystäviä yhdistää tähtiseura Ursan myrskybongausjaosto, johon kuuluu yli 400 jäsentä.
Marko Leppänen
Kerro meille paikasta, josta kannattaisi tehdä juttu: toimitus@kirkkojakaupunki.fi.
Jaa tämä artikkeli: